Kuinka tunnistaa rantakäärmeen ja kyykäärmeen toisistaan?

Saariston käärmeet

Tänään pureudun moninaisia tunteita herättävään aiheeseen, nimittäin saariston käärmeisiin. Minulta kysytään usein, onko saaristossa paljon käärmeitä tai oletko nähnyt tänä vuonna jo monta käärmettä. Usein kysellään myös sitä, kuinka tunnistaa rantakäärmeen ja kyykäärmeen toisistaan. Käärmeistä on siinä mielessä helppo jutella, että jokaisella on niistä oma mielipiteensä. Toisille ne ovat inhokkeja tai kauhistuksia, toisille mielenkiintoisia luontokappaleita. Oli niin tai näin, käärmeiden ajojahti ei mielestäni kuitenkaan ole ookoo ja siksi yritän tässä kirjoituksessa vähän avata käärmeiden eloa, fyysisiä eroja ja sitä, miksi niistä on ihmiselle yleensä enemmän hyötyä kuin haittaa.

Monen matkailijan mielessä vilahtaa ajatus käärmeitä kuhisevista kallioista tai heinikoista silloin, kun pohtii saaristoon tai Ahvenanmaalle lähtöä. Yksi ystäväni ei esimerkiksi halunnut lähteä saaristoon pyöräretkelle, koska pelkää niin paljon käärmeitä. On toki totta, että saaristossa on käärmeitä ja ehkä niitä on hieman enemmän kuin mantereella, mutta niiden kanssa rinnakkaiselo onnistuu yleensä hyvin. Lisäksi käärmeitä voi muutenkin tavata hyvin laajalti pitkin Suomea. Pääkaupunkiseudun lähellä, jossa toinen kotimme on, sijaitsee ulkoilualue, joka kuhisee käärmeitä, joten jos yhtään rohkaisee, en ole vielä ikinä täällä saaristossa törmännyt esimerkiksi kahteen käärmeeseen yhtä aikaa. Ylipäätään käärmeitä näkyy saaristossakin vain hyvin harvakseltaan.

Mutta nyt sitten asiassa eteenpäin. Täällä saaristossa tavataan siis kahta käärmelajia. Leppoisaa rantakäärmettä sekä myrkyllistä kyykäärmettä. Kerron seuraavaksi hieman molempien tuntomerkkejä ja elintapoja. Olen myös taulukoinut rinnakkain rantakäärmeen ja kyykäärmeen tuntomerkkejä, jotta käärmeet olisi helpompi erottaa toisistaan.

RANTAKÄÄRME

Maallikon silmissä rauhoitetut rantakäärmeet (ruotsiksi snok) ovat kyykäärmeitä vähän solakampia ja pidempiä. Yleensä rantakäärmeillä on selvästi erottuvat keltaiset, oranssit tai punaiset niin sanotut korvalaikut, joiden avulla rantakäärmeen tunnistaa nopeasti ja helposti kyykäärmeestä. Vartalo on yleensä melko yksivärisen tumma (välillä myös selkäkuviota havaittavissa), kuten tosin myös joillakin kyykäärmeillä. Etenkin poikasena rantakäärmeen voi sekottaa kyykäärmeeseen, koska värikkäät korvapilkut eivät välttämättä ole vielä helposti erotettavissa. Aikuisen rantakäärmeen pituus on yleensä noin 70-80 cm.

Rantakäärmeet ovat eteviä uimareita. Meillä oleili mökkirannan tuntumassa muutama kesä sitten pari rantakäärmettä, jotka kulkivat (uivat) säännöllisesti metsästämään ravintoa aina samaa reittiä mennen ja tullen. Heidät nimitettiin väritystensä mukaan Kullaksi ja Punaksi. Käärmeen uimista on muuten kiehtovaa tarkkailla. Kauempaa katsottuna veden pinnalta erottuu vain pikkuinen pää, muuten uinti on hyvin soinnikasta ja soljuvaa. 

Rantakäärmeillä on melko huono näköaisti, minkä sain itsekin kokea eräänä syyskuisena päivänä iltauinnilla. Jostain se rantakäärme yhtäkkiä tuli ja törmäsimme uidessa toisiimme niin, että käärmeen pää kopsahti rintakehääni. Koko kulmakunta varmasti kuuli huutoni 🙈, enkä tiedä kumpi meistä säikähti enemmän: minä vai rantakäärme. Jatkoimme matkaamme pikaisesti täysin eri suuntiin. Kohtaaminen oli ikimuistoinen ja refleksinomaisesta väistöyrityksestä johtuen kaikki lihaksetkin olivat tosi kipeät seuraavan viikon muistuttaen yllättävästä kohtaamisesta. 😄

Rantakäärme saaristossa
Rantakäärme uimassa

KYYKÄÄRME

Myrkyllisiä kyykäärmeitä en haluaisi yhtä läheisesti tavata. Kyyn (ruotsiksi huggorm) erottaa parhaiten sahalaitaisesta selkäkuviosta, mutta kyitä on myös täysin mustia ja tummia. Kyy on maallikon silmään rantakäärmettä paksumpi ja lyhyempi, mutta poikasvaiheessa eroa voi olla hyvin vaikea havaita. Täysikasvuisena kyy on noin 50-60 cm pitkä.

Ainakin yksi hyvä tuntomerkki auttaa erottamaan kyyn rantakäärmeestä. Kyykäärmeen pää on nimittäin selkeästi kulmikkaampi rantakäärmeen pieneen ja pyöreään päänmuotoon nähden. Eri asia sitten ehtiikö käärmeen bongaus tilanteessa nähdä käärmettä niin tarkasti.

Kyykäärmerulla saaristossa
Kyykäärme nautiskelee alkukesän auringon lämmöstä

Kyyt nauttivat etelärannoista ja lämpimistä paikoista. Kaikki kahdeksan vuoden aikana näkemäni kyyt (laskettavissa yhden käden sormilla) ovat olleet heinikossa teiden reunoilla lymyilemässä, pitkässä nurmikossa aurinkoa ottamassa tai tietä vauhdikkasti ylittämässä. Yksi mahdollinen syy, etten ole kyitä juuri nähnyt selittynee osin sillä, että oma tonttimme on pohjoisrannassa, mikä ei kyyn näkökulmasta ole yhtä mielekäs kuin meille.

Tiesitkö, että kyyllä ei ole korvissa tärykalvoa, joten sen kuulo on olematon. Myös sen näköaisti on heikko, mutta sen sijaan kyyn vahvuuksiin kuuluu tärinän tunnistaminen leukaluun avulla sekä kaksihaaraisen kielen avulla haistelu. Siirtämällä hajuhiukkasia suuhunsa kyy pystyy havaitsemaan saaliit, kilpailijat ja parittelukumppanit.

Toisin kuin yleensä ajatellaan kyy ei ole rauhoitettu eläinlaji. Kyykanta kuitenkin kutistuu uhkaavasti liikenteen, ihmisten vainon ja rakentamisen takia. Kyistä on kuitenkin hyötyä alueellisesti ja haluammehan myös vaalia luonnon monimuotoisuutta. Kyyn ilmaantuessa pysyvästi pihapiiriin kyy kannattaa (jos vain mahdollista) tappamisen sijaan pyrkiä mieluummin siirtämään pois piha-alueelta vähintään 5 km päähän löytöpaikastaan. Olen kuullut, että roskapoimija olisi näppärä apuväline kyyn siirrossa. Myös perinteinen lapio/harava+kannellinen ämpäri-yhdistelmä on toimiva. Lisäksi on olemassa erilaisia sähköisiä täristimiä, joiden sanotaan pitävän käärmeet loitolla. Näistä vekottimista minulla ei kuitenkaan ole omakohtaista kokemusta.

Olen kokenut kyiden välttelyn luonnossa ja pihalla helpoimmaksi samalla konstilla kuin punkkienkin välttelyn. Kyiden hereilläoloaikana (kevät, kesä, syksy) emme kulje pitkissä heinikoissa ja pusikoissa, vaan kuljemme teitä ja kunnon metsäpolkuja pitkin. Lyhyeksi leikattu nurmikkokin pitää kyyt aika hyvin loitolla (mutta ei punkkeja).

Huomioithan, että saaristo on kauriiden ja peurojen luomia hyviä metsäpolkuja täynnä, mutta näitä polkuja ympäröivä kasvillisuus voi olla oikea punkkilinko! Jos heinikoissa tai puskissa täytyy liikkua, tulee aina pukeutua asianmukaisesti. Esimerkiksi pitkävartiset kumisaappaat voivat suojata käärmeenpuremalta ja pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet punkeilta.

KUINKA TUNNISTAA RANTAKÄÄRMEEN JA KYYKÄÄRMEEN TOISISTAAN?

Listasin alle tuntomerkkejä, joilla erotat rantakäärmeen ja kyykäärmeen toisistaan. Pelkkä käärmeen vartalon väritys ei valitettavasti kerro kummasta on kyse.

Kuinka tunnistaa rantakäärmeen ja kyykäärmeen toisistaan
Kuinka tunnistaa rantakäärmeen ja kyykäärmeen toisistaan? Listasin ylle tuntomerkkejä, jotka auttavat tunnistamaan käärmeet toisistaan.

MITÄ HYÖTYÄ KÄÄRMEISTÄ ON?

Aina ei tule ajatelleeksi, että käärmeistä on ihmisille myös hyötyä. Hiiret ja muut pikku jyrsijät ovat välillä pieniä tihulaisia nakertaessaan vääriin paikkoihin koloja tai reikiä levittäen samalla ulosteidensa kautta erilaisia pöpöjä. Lisäksi jyrsijät levittävät punkkeja hyvin tehokkaasti, mikä on todella harmillista. Kyykäärmeistä ja rantakäärmeistä onkin hyötyä siinä, että ne molemmat syövät pieniä jyrsijöitä, jotka muuten levittäisivät punkkeja. Oikeastaan käärmeet ovat siis meidän sankareita! 🤗

Rantakäärmeitä on kutsuttu ennen vanhaan myös tarhakäärmeiksi. Nimi juontaa juurensa siitä, että tarhakäärmeitä on monin paikoin pidetty elättikäärmeinä. Tarhakäärmeet ovat toimineet maatiloilla hyötyeläimiä, koska ne ovat hävittäneet navetan lähistöltä haitallisia pikkujyrsijöitä. Tarhakäärmeille on jopa jätetty lypsyn jälkeen kuppiin maitoa, jotta ne viihtyisivät paremmin tilalla. Käärmeisiin on liitetty myös esimerkiksi taikauskoa. Käärmeiden suosiman talon on uskottu olevan onnekas. Jatkan vielä kansanperinteestä ja käärmeistä vähän alempana, mutta sitä ennen muutama vinkki.

MITÄ PITÄÄ TEHDÄ, JOS KYYKÄÄRME PUREE? 🆘

Jos kyykäärme puree, toimi näin:

  • Jos kyy puree sinua tai epäilet kyyn purreen sinua (puremajälki ei välttämättä näytä käärmeen puremalta), soita 112. Saat parhaat neuvot juuri sinun tapaukseesi. Muutoin hakeudu aina pikaisesti lääkäriin. Parempi katsoa kuin katua!
  • Pysy rauhallisena. Pyydä rohkeasti muilta apua ja tukea.
  • Kyytablettien tehosta ollaan montaa mieltä, mutta kyytablettien hydrokortisonia sisältämästä lääkkeestä ei ole todettu olevan haittaakaan, joten kyytabletin ottaminen voi olla hyödyksi etenkin, jos olet allerginen esimerkiksi hyönteisten pistoille.
  • Tunnista oireet. Käärmeenpurema aiheuttaa turvotusta, oksentelua, ripulia sekä mahdollisen tajunnan menetyksen. Purema tarvitsee aina lääkärissä käynnin ja kunnon lääkityksen.
  • Huolehdithan muutenkin, että jäykkäkouristusrokoituksesi on aina ajan tasalla. Yleensä rokotuksen vaikutuksen kesto on 20 vuotta.
  • Huolehdi, että kännykässäsi on tarkat sijaintikoordinaatit näyttävä 112- sovellus ja että käytät sovellusta tiukan paikan tullen
  • Älä liiku luonnossa ilman kännykkää tai kanssakulkijaa hätätilanteiden varalta. Kerro vähintään jollekin toiselle, minne aiot mennä ja milloin palata.
  • Jos kyy puree lemmikkiäsi, ole aina vähintää yhteydessä eläinlääkäriin. Saat eläinlääkäriltä tarvittavat jatko-ohjeet.

Täällä saaristossa tupataan sanomaan, että jos lähellä on kekomuurahaisia, ei alueella ole silloin (kyy)käärmeitä. Tämä on sikäli totta, että käärmeet ja kekomuurahaiset eivät viihdy samanlaisessa ympäristössä. Ihan sata prosenttisesti en tähän kuitenkaan uskaltaisi luottaa. Silmät siis auki kaiken varalta, myös muurahaisten keskellä.

KÄÄRMEET KANSANPERINTEESSÄ

Moni kammoaa tai pelkää käärmeitä suhteettoman paljon. Sanotaan, että käärmekammo johtaa juurensa jo metsästäjä-keräilijä-aikakaudelta, jolloin ihmisen hengissä pysyminen saattoi olla hyvin pienestä kiinni. Osittain käärmepelko on saattanut säilyä primitiivisessä alitajunnassamme aina meidän ajallemme asti.

Käärmeistä on olemassa vaikka minkälaisia vanhan kansan uskomuksia aina raamatun ajoilta saakka. Raamatussa käärmeen rooli on syntiinlankeemuskertomuksessa liitetty suoraan paholaiseen, mutta monenlaisia muitakin uskomuksia löytyy ihan jo suomalaisestakin kansanperinteestä. Mikäli tarunhohde ja kansanperinteen uskomukset käärmeistä kiinnostavat, suosittelen lukemaan Turun yliopiston tutkijan ja filosofian lisensiaatin Merja Leppälahden kirjoittaman artikkelin ”Käärmeillä erityisasema kansanperinteessä”, joka kertoo käärmeiden roolista suomalaisessa kansanperinteessä. Todella kiinnostava artikkeli ainakin omasta mielestäni. 👍 Voit lukea artikkelin täältä

Oletko itse kohdannut usein käärmeitä kerrallaan tai joutunut kyyn pureman takia kinkkiseen tilanteeseen? Tai onko sinulla vanhan kansan niksejä kyykäärmeiden välttelyyn? Kuulisin mielelläni teidän lukijoiden omia kokemuksia saariston käärmeistä vaikkapa Facebookin Saaristossa suhisee -sivulla tai tämän postauksen ohessa.

Aurinkoista kesän jatkoa! Pidetään silmät auki ja ihastellaan luonnon ihmeitä. ⚓️🦋♥️🐍🧜🏼‍♂️

Mikä ihmeen Fläsk och Päron -iltama?

Taidetta Houtskarissa: Haahka -veistos

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *