Tule ja näe saariston kauniit bussipysäkit

Houtskarissa voit nähdä yllättävän monta hienoksi ja kauniiksi laitettua bussipysäkkiä. Kesällä 2018 Houtskarissa nimittäin levisi kylien välinen innostus ankeiden ja haalistuneiden bussipysäkkien kaunistamiseksi. Innostus muuttui lopulta suorastaan kilpailuksi. Osaan bussikoppeja on maalattu esimerkiksi kyseisen kylän nimikkoeläin ja osaa on kaunisteltu tekijöiden oman inspiraation mukaan.

Kauniita bussipysäkkejä on tällä hetkellä nähtävillä ainakin seuraavissa Houtskarin kylissä: Kittuis, Medelby 2kpl, Hönsnäs, Näsby 3kpl, Roslax, Kivimo, Björkö ja Mossala. Bussipysäkkien bongaaminen on mukavaa vaikkapa pyöräillen. Eväät mukaan, kypärä päähän ja menoksi.

OVATKO SAARISTON KAUNIIT BUSSIPYSÄKIT YHÄ KÄYTÖSSÄ?

Mihin näitä bussipysäkkejä sitten tarvitaan? Ensinnäkin Saariston rengastietä kulkee säännöllisesti saaristobussi, jonka avulla liikkuminen saaristossa onnistuu suht kätevästi. Esimerkiksi Turun linja-auto asemalta pääsee näppärästi Houtskarin keskustaan Näsbyyn asti ja tietyillä vuoroilla aina Mossalan lomakylään asti.

Toisekseen koululaiset ja opiskelijat tarvitsevat bussiyhteyttä koulujen lukuvuoden aikana liki päivittäin. Houtskarissa on vain ruotsinkielinen alakoulu (luokat 1-6), jossa on yhdistettyjä luokkia. Lähin yläkoulu, jossa houtskarilaiset nuoret käyvät sijaitsee puolestaan Korppoossa ja on nimeltään Ulkosaariston koulu (luokat 1-9). Samaa koulua käyvät myös Houtskarin kaikki suomenkieliset oppilaat jo ihan ensimmäisestä luokasta alkaen. Pelkkä maantielauttamatka Houtskarin ja Korppoon välillä kestää 30 minuuttia ja esimerkiksi bussimatka Houtskarin keskustasta lauttarantaan noin 20-30 minuuttia.
Lähimmät lukiot ja ammatilliset koulut sijaitsevat Paraisilla. Yliopistoista lähin sijaitsee Turussa. Bussi on siten tärkeä kulkumuoto näille lapsille ja nuorille, jotka kelistä ja ajasta riippumatta kulkevat saaristolautoilla, bussilla, koulutaksilla ja veneillä kouluun.

Voit tutustua Turun Linja-autoilijain Osakeyhtiön (TLO) saaristobussin aikatauluihin ja reitteihin tästä linkistä. Muistathan, että saaristobussissa käy vain käteismaksu.

Tähän loppuun vinkkaan vielä omat bussipysäkkisuosikkini. Ne löytyvät Kivimolta ja Björköstä (kuvissa). Kivimon bussikoppi esittää viehättävästi maalattua Kivimon kylää ja Björkön saaristohenkisellä bussikoppilla soi rauhoittava saaristolaismusiikki. Suosittelen istahtamaan toviksi ja nauttimaan tunnelmasta. 

Olen myös kuullut, että bussipysäkkien tuunausinnostus on nyt levinnyt Houtskarista Korppooseen ja että Iniössäkin asia on herättänyt kiinnostusta. Haluaisinkin haastaa kaikki Saariston rengastien varrella olevat saaret ja kylät bussipysäkkien tuunaustalkoisiin. Koska kauneus on aina katsojan silmissä, kaunein voittakoon. 😘

Ja sitten kun bussipysäkit kukoistavat, voitaisiin seuraavaksi kaunistuskohteeksi ottaa harmaat ja tylsät puistomuuntajakopit? Carunan luvalla tietenkin.

Tule ja näe saariston kauniit bussipysäkit Houtskarissa! 🌸

Kuusi vinkkiä onnistuneeseen autoreissuun Saariston rengastiellä

Saariston rengastie 2019- ja eikun reissuun!

Mikä ihmeen Fläsk och Päron-iltama?

Kesäisin saaristossa ja Houtskarin tapahtumakalentereissa näkyy mainoksia Fläsk och Päron- iltamista, mutta mistä oikein onkaan kyse? Minäpä kerron.

Fläsk och Päron on saariston erikoisherkkua, possua ja perunaa. Ja siis ihan tajuttoman hyvää! Fläsk och Päron- iltamissa tarjoillaan paikallisia uusia perunoita keitettynä, makoisaa possunkylkeä sekä erilaisia salaatteja kylkiäisiksi.

Perunaa, tuota saariston kultaa, kutsutaan ruotsiksi paitsi nimellä potatis myös nimellä päron. Päron- nimitystä käytetään meillä etenkin Suomen länsirannikolla ja Ahvenanmaalla.

Ruotsin kieleen päron (päärynä) on ilmeisesti päätynyt siksi, että perunoita kutsuttiin aikanaan maapäärynöiksi (jordpäron). Ensimmäiset maapäärynät viljeltiin 1600- luvulla Ruotsissa Uppsalan linnassa. Perunan nimihistoriassa on kuitenkin monenlaisia käänteitä ja käännöksiä, joissa peruna- ja bataatti- termitkin ovat sekoittuneet.

Tiesitkö muuten, että suurin osa Suomen varhaisperunoista kasvatetaan Varsinais-Suomen saaristossa? Houtskarissa perunat istutetaan peltoon jo maaliskuussa tai ihan viimeistään huhtikuun alussa säistä riippuen. Nostokypsiä perunat ovat toukokuussa ja monissa valmistujaisjuhlien pöydissä tarjoillaankin saaristossa kasvatettua varhaisperunaa.

Varhaisperunan viljely on hieman työläämpää kuin tavallisen ruokaperunan. Julkisuudessa on lähiaikoina käyty verrattain vilkasta keskustelua siitä, kannattako varhaisperunoiden viljely Suomessa kohta lainkaan, koska työvoimakustannuksiltaan edullisemmat tuontipotut (esim. Ruotsista) jyräävät markkinoille. Kulutuskäyttäytymisellä tähän ongelmaan voi kuitenkin yrittää vaikuttaa. Itse en edes vilkaise ulkomaisia pottuja. Mikään ei vedä vertoja suomalaiselle, puhtaalle ja maistuvalle ruoalle! Suositaanhan siis porukalla kotimaisia tuotteita ja sitä kautta työllisyyttä ja Suomen taloutta, eikös? 🧡

Fläsk puolestaan on possun kylkeä, joka paistetaan pannulla tiriseväksi pekonin tapaan. Suolaista ja rasvaista, nam! Tämä possu ei ehkä sovellu tiukimmille terveysintoilijoille, mutta kerran kaksi vuodessa se vaan on aivan ihanaa makoisien perunoiden ja hyvän seuran kaverina.


MISSÄ JA MILLOIN FLÄSK OCH PÄRON- ILTAMIA PIDETÄÄN?

Fläsk och Päron- iltamia juhlitaan Houtskarin Mossalan saaressa sijaitsevassa Mossala Island Resort:issa eli Saariston lomakeskuksessa, jonne pääsee niin veneellä kuin autollakin. Voit tutustua paikan tapahtumakalenteriin tästä linkistä.

Vuoden ensimmäiset Fläsk och Päron- iltamat pidetään aivan kesäkauden alussa kesän alkamisen ja uuden perunasadon juhlistamiseksi. Toiset iltamat pidetään vastaavasti kesäkauden päätteeksi elokuussa samana lauantai-iltana kuin Muinaistulien yötäkin juhlitaan. Loppukesän pimenevät illat, lämmin meri, live-musiikki ja mukavat ihmiset tekevät illasta kokemisen arvoisen. Yleensä juhlat huipentuvat tansseihin ja jos sää sallii, voidaan rannoilla polttaa myös isoja ulkotulia tai kokko Muinaistulien hengessä.

PERUNA MEILLÄ JA MAAILMALLA

Perunaa on viljelty ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikan Andeilla jo tuhansia vuosia sitten ja Eurooppaan peruna kulkeutui 1500- luvulla espanjalaisten valloittajien mukana. Suomeen peruna tiettävästi saapui 1700- luvulla. Ensimmäisiä mainintoja perunoiden käytöstä on Inkoon Fagervikin kartanosta 1720- luvulla ja perunanviljelyn erityisenä edistäjänä voidaan pitää Axel Laurellia, joka oli 1770- luvulla Asikkalan seurakunnan kappalainen, joka innostuneena saarnoissaan kehui perunoita kirkkoon kokoontuneelle väelle.

Tällä hetkellä peruna on Euroopassa yksi eniten käytetyimmistä ravintokasveista ja tilastojen mukaan keskiverto-suomalainen syökin noin 50 kiloa perunaa vuodessa. Perunan kulutus kuitenkin tippuu koko ajan erilaisien dieettien ja ruokamuotien seurauksena (esim. vuonna 1956 syötiin vielä 188 kiloa perunaa henkeä kohti). Kulutuksen väheneminen on sääli, sillä perunan hiili- ja vesijalanjäljet ovat paljon pienemmät kuin esimerkiksi pastalla tai riisillä ja samanaikaisesti ravinto-arvot perunalla ovat ylivoimaisesti paremmat.

🎶 Nähdään Possua ja Perunaa- juhlissa! 🎶

Kuusi vinkkiä onnistuneeseen autoreissuun Saariston rengastiellä

Saariston rengastie 2019- ja eikun reissuun!