Turun saaristo elää ja muuttuu vuoden mittaan. Jokainen kuukausi tuo mukanaan omanlaisensa maiseman ja tunnelman. Tässä blogipostauksessa olen hieman hassutellut ja koonnut jokaiselle kuukaudelle kaksi kuvaa, jotka kertovat saariston maisemien tunnelmista. Talvi saattaa yllättää tai jäädä tulematta, kevät voi hiipiä hiljaa tai saapua rytinällä. Saaristo ei ole koskaan täysin samanlainen – ja juuri siinä piilee sen viehätys.
TAMMIKUU
HELMIKUU
MAALISKUU
HUHTIKUU
TOUKOKUU
KESÄKUU
HEINÄKUU
ELOKUU
SYYSKUU
LOKAKUU
MARRASKUU
JOULUKUU
Mukavaa, että jaksoit katsoa kuviani. Kuukausien kuvien ei ole tarkoitus olla ääripäitä sääolosuhteiden vaihteluista, vaan näyttää erilaisia tunnelmia kuluneiden 13 vuoden ajalta Saaristomereltä.
Seuraavaan postaukseen kirjoittelen jälleen veneretkivinkin. Pysypäs siis kuulolla ja hei, olisi todella mukavaa, jos ottaisit Instagram- ja Facebook– tilini seurantaasi. Seuraajat motivoivat minua jatkamaan saaristoaiheilla. Otan myös supermielelläni vastaan postaustoiveita. 🙂 Aurinkoista kevättä!
Kesän lähestymisen kunniaksi ajattelin jakaa kokemuksiani kivoista veneretkikohteista. Ehkä sinäkin innostut näistä Saaristomeren helmistä tai olet jo käynytkin. Aloitetaan veneretki Vitörenistä.
Vitöreniin arkkitehdin suunnittelemaan saunaan
Jos haaveilet ainutlaatuisesta saunakokemuksesta saaristossa, on Vitörenin sauna on ehdottomasti vierailun arvoinen. Tämä julkinen sauna sijaitsee siis Turun saariston länsiosassa, Houtskarin lähellä, ja se on avoinna kaikille saaristossa liikkujille.
Saapuminen ja sijainti
Vitören sijaitsee noin 60°18’25.8\”N 21°07’05.5\”E eli Houtskarista luoteeseen. Kuten kaikkien veneretkien kanssa, ennen reissuun lähtöä on hyvä tarkistaa sääolosuhteet ja varmistaa, että veneessä on riittävästi polttoainetta ja varusteita turvalliseen matkaan.
Vitörenin rannat eivät ole kaikkein helpoimpia pienveneille, sillä maasto on kallioista ja paikoin jyrkkää. Paras tapa rantautua on etsiä suojaisa kohta, jossa vesi on riittävän syvää ja kallio ei ole liian liukas. Me, kuten moni muukin, käyttää keulakiinnitystä ja köysiä kallioon kiinnittämiseen, sillä laituria ei ole. Jos tuuli sattuu olemaan voimakas, rantautuminen voi vaatia kärsivällisyyttä ja muutaman yrityksen.
Saunaelämys saaristossa
Vitörenin sauna on rakennettu vuonna 2018 osana Lundin yliopiston arkkitehtuuriprojektia nimeltä ”Architecture through practice”. Projekti tutki, miten arkkitehtuuri muuttuu, kun suunnittelija on myös rakentaja. Vitörenin saari valikoitui saunan sijainniksi siksi, että saari on historiallisesti ollut tärkeä kalastuspaikka Nåtön kylälle. Aiemmin saarta käytettiin erityisesti silakan kalastukseen, ja saari onkin edelleen yhteisomistuksessa, vaikka kalastus on vähentynyt.
Vitörenin sauna on suunniteltu kestämään saariston olosuhteita ja tarjoamaan lämpimän hengähdyspaikan kaikille saaristossa liikkujille. Saunan seinät ovat aaltoilevaa puupaneelia, mikä tekee siitä visuaalisesti ainutlaatuisen ja samalla käytännöllisen. Saunan rakentaminen oli tapa elvyttää saaren yhteisöllistä käyttöä ja tarjota kaikille saaristossa liikkujille avoin tila rentoutumiseen. Rakennuksen aaltoilevat seinät syntyivät kokeilujen kautta, kun suunnittelija kehitti menetelmän, jossa puupaneelit yhdistetään joustavasti ja helposti kuljetettavalla tavalla. Eikö olekin aika uskomatonta, että tällainen sauna sijaitsee keskellä merta. Toisaalta, voisiko parempaa paikkaa ollakaan? Mielettömät maisemat!
Mitä mukaan saunareissuun?
Saunaretkelle pitää varata joitakin tarvikkeita mukaan. Tässä minun listani. Näillä pitäisi pärjätä.
Omat polttopuut ja löylyvesi – saunan kiukaaseen saa käyttää vain makeaa vettä, joten sekä polttopuut ja löylyvesi kannattaa tuoda mukana.
Pyyhe ja uimapuku – saunan jälkeen on ihana pulahtaa mereen. Varothan liukkaita ja jyrkkiä kallioita etenkin vedestä noustessa.
Roskapussi – saari pidetään siistinä, joten jokainen vie omat roskansa mukanaan.
Eväät ja juotavaa – saaristossa ruoka maistuu aina paremmalta!
Tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä
Näkymiä Vitörenin saunasta
Vitörenin sauna ei ole vain paikka rentoutumiselle, vaan myös yhteisöllinen kohtaamispaikka. Vierailijat voivat kirjoittaa terveisensä saunan vieraskirjaan ja jakaa kokemuksiaan muiden kanssa. Saarella voi myös nauttia luonnon rauhasta, kalastaa tai vain istua kallioilla ja katsella horisonttia tai ihailla saaren karua kauneutta pienine kukkineen.
Jos et ole vielä käynyt Vitörenissä, suosittelen lämpimästi lisäämään sen kesän vierailukohteiden listalle. Tämä saariston helmi tarjoaa ainutlaatuisen saunakokemuksen ja mahdollisuuden nauttia saariston kauneudesta täysin siemauksin.
Kuulisin mielelläni myös sinun retkivinkkisi. Minne kannattaisi kokka suunnata tulevana kesänä? Meillä on noin 6,5 metrinen moottorivene (ei yöpymiskoppia) hyvällä moottorilla. Veneen koko ja ominaisuudet asettavat omat ehtonsa vierailukohteille.
Päivät valostuvat ja luonto herää eloon. Kulunut talvi on ollut hyvin vähäluminen, eikä paksuja merijäitäkään tänä vuonna syntynyt. Sinivuokkojen kukinta on jo ohi ja viimeisiä hetkiä kukkivat vielä valkovuokot. Yleensähän valkovuokot heräilevät nippa nappa äitienpäiväksi. Tervetuloa kielot seuraavaksi. Piippoja on jo näkyvillä. Kevät on poikkeuksellisen etuajassa.
Kevät tuo tullessaan ensimmäiset kukat, kuten sinivuokot ja valkovuokot. Kuvassa saariston erikoisuus ja koko Suomen mittakaavassa harvinaisuus eli Houtskarin kansalliskukka orkidean sukuinen seljankämmekkä, Adam och Eva.
Houtskarissa kaikki on ennallaan, toisaalta on tapahtunut muutoksiakin. Vierasvenesataman GrillCafe Skagen, Näsbyn keskustan Sybarit -ravintola ja Hyppeisten ylellinen hotelli-ravintola jatkavat tuttuun tapaansa. Houstakarin Björkö Båthus Bar och Grillissä on uusi vetäjä ja rento ravintola onkin ollut paljon auki jo kevättalvesta alkaen.
Majoitusta Houtskarissa tarjoaa Hyppeisten idyllisen hotellin lisäksi Bed and Breakfast Sybarit aivan Näsbyn keskustassa. Lisäksi Näsbyssä sijaitseva Skärgårdsskolan tarjoaa aamupalallista BB-majoitusta huoneissa ja yöpymismökeissä, minkä lisäksi Mossalassa Villa Facklan tarjoaa edullista retkimajatyyppistä majoitusratkaisua. Kämppärimeiningistä pitäville Kittuisten lauttarannassa on kiva campingalue aivan merenrannalla. Leirintäalueella voi majoittua niin mökissä, matkailuautossa kuin teltassakin. Sesonkiaikaan Houtskarin yöpymispaikat ovat kortilla. Kannattaa ehdottomasti varata yöpymispaikkansa etukäteen.
Näsbyn Skärgårdsskolan on muuten suosittu rippi- ja leirikoulujen pitopaikka, minkä lisäksi paikkaa voi vuokrata omien kurssien pitämiseen tai vaikka yrityksen omiin tyky-päiviin tai seminaareihin. Saaristokoululla on oma rantasaunansa meren rannalla ja ainakin aiemmin koululta pystyi vuokraamaan myös sub-lautoja ja kajakkeja.
Houtskarin vierasvenesatama odottaa jo veneilijöitä. Vierasvenesatamaa pyörittävä Grill Cafe Skagen avasi ovensa vappuaattona.
Mitäs tulevana kesänä sitten tapahtuu? Vinkkaan sinulle muutaman kiinnostavan menovinkin. Kesäkuun 14. päivä vietetään perinteistä Björkön kyläpäivää. Silloin pääsee kylätunnelman ja uusien perunoiden ostamisen ohella tutustumaan Kauppamuseoon, jossa kannattaa ehdottomasti vierailla. Ihana alkuperäisasussaan oleva sekatavarakauppa vie menneisyyteen, jossa kaupassa käytiin lähinnä veneellä.
Heinäkuussa Houtskari-viikolla (Houtskärsdagarna) vietetään saaristolaismarkkinoita Näsbyssä lauantaina 5. päivä. Tuttuun tapaan markkinoilla on paljon käsityöläiskojuja ja mukavaa oheisohjelmaa. Houtskari-viikolla on pitkät perinteet, sillä se sai alkunsa jo 1980-luvulla. Viikkoon kuuluu mm. perinnevenepurjehduskilpailuja, tanssiaiset, huutokauppa sekä paljon muuta ohjelmaa. Tämän vuoden Houtskari-viikosta on julkaistu vasta tieto saaristomarkkinoista, joten en uskalla varmaksi luvata, että viikko toteutuu edellisvuosien kaltaisena.
Elokuun 9. päivä vietetään ruokafestareita, kun Matglädje -valloittaa Näsbyn. Luvassa kymmeniä erilaisia ruokapisteitä sekä paikallisia käsitöitä, laulua ja tanssia. Matglädje järjestetään joka toinen vuosi ja tapahtuma kerää satoja kävijöitä joka kerran. Kokemuksesta voin vinkata, että monien herkkujen kanssa iskee runsauden pula.
Matglädjen yhteydessä pidetään myös traktoriparaati. Letka toinen toistaan suloisempia ja värikkäitä vanhoja traktoreita ilahduttaa mielen kuin mielen, vaikka ei erityisesti olisikaan vanhojen ajoneuvojen harrastaja. Kannattaa vierailla Matglädjessä!
Siinäpä napakat vinkkini tulevaan saariston kesään. Ihanaa kesän odotusta ja aurinkoisia kevätpäiviä saaristossa sinulle lukijani. Jos sinulla tulee mieleen saaristoaihe, josta toivot, että erityisesti kirjoittaisin, olethan yhteydessä nettisivujen, Facebookin tai Instagramin kautta. Olethan myös ottanut somekanavani jo seurantaan? Julkaisen kanavillani paljon kuvia saariston kauneudesta ja ihmeellisyyksistä.
Saariston rengastietä kiertäessä iskee helposti runsauden pula siitä, mihin kaikkialle kannattaa poiketa vierailulle. Haluan jakaa kanssanne muutaman saariston täsmäkohteen eli tärpin, joita itse suosittelen. Esittelen rengastien tärpit hieman alempana.
Saariston Rengastie tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden kokea saariston idylli ja luonnonkauneus. Rengastie on kesällä 2024 auki toukokuun 10. päivästä aina syyskuun 8. päivään saakka. Reitti kulkee läpi Turunmaan saariston ja tarjoaa unohtumattomia elämyksiä niin maisemien, kulttuurin kuin gastronomiankin parissa. Monet kohteet ovat auki vielä syyskuun 8. päivän jälkeenkin, mutta kokonaista rengasta ei voi kulkea, sillä Houtskarin ja Iniön välinen alus lopettaa liikennöintinsä tuolloin. Mikään ei kuitenkaan estä ajamasta pienempiä etappeja koko rengastien sijaan. Rengastien kiertää noin 50 000 ihmistä vuosittain, joten pieni ennakkosuunnittelu reissuun lähtiessä ei ole pahitteeksi.
Tärpit kesälle 2024
Turunmaan saariston rengastien varrella on lukuisia nähtävyyksiä, jotka kannattaa kokea. Koko matkan ajan voi ihailla saariston kauneutta ja tutustua paikalliseen kulttuuriin, mutta haluan vinkata teille vielä oman hyväksi havaitsemani tärpit onnistuneeseen Saariston rengastien reissuun.
Kun saariston rengastietä lähtee kiertämään myötäpäivään, Kuusiston piispanlinnan rauniot sijaitsevat Kaarinassa noin 11 kilometrin päässä rengastiestä. Poikkeaminen kuitenkin kannattaa. Vaikuttavat rauniot ja kaunis luonto ovat historiansa takia todellakin vierailun arvoisia. Piispanlinna eli kukoistuskauttaan 1400-luvulla ja oli aikoinaan Suomen katolisen piispan tukikohta. Ylellisyyttä huokuvassa linnassa oli käytössä moderneja maailmalta tuotuja ratkaisuja.
Kaarinasta matka jatkuu Paraisille, jossa sijaitsee uskomaton Salvador Dalin näyttely ja huonekalukauppa Art Bank. Art Bank on mielenkiintoinen kohde, joka tarjoaa surrealistisen taiteilijan teoksia ja elämyksiä. Varaa ohjattu kierros aina ennakkoon. Toinen vaikuttava paikka Paraisilla on Nordkalkin avokalkkilouhos, jonne näköalapaikalta on huikeat maisemat. Viereen pääsee autolla.
Nauvon satamaon puolestaan Saaristomeren suurin ja suosituin satama, jossa voit nauttia monipuolisista palveluista ja saariston eloisasta tunnelmasta. Nauvosta pääsee myös Seilin saarelle. Saari on tunnettu historiastaan spitaalisten ja mielisairaiden karkotuspaikkana ja tarjoaa nykyään ainutlaatuisen yhdistelmän historiaa ja luontoa.
Korppoossa haluaisin kovasti suositella nykytaiteeseen keskittyvää paljasjalkapolkua, mutta nyt polku on harmillisesti lepotauolla. Paljasjalkapolun sijaan kannattaa vierailla Saaristokeskus Korpoströmissä, joka on monipuolinen tukikohta, jossa on myös laadukkaita vaihtuvia näyttelyitä -historiaa ja taidetta.
Houtskarissa, Saariston rengastien läntisimmässä pisteessä, keskitytään nauttimaan rauhasta ja luonnosta. Houtskari tarjoaa myös makuelämyksiä, joita ei kannata sivuuttaa. Esimerkiksi Hyppeis Värdshusetissa on kesäisin vierailevat huippukokit, jotka ovat tulleet tunnetuiksi suomalaisista huippuravintoloista. Myös Näsbyn saaristolaismuseo on kokemisen arvoinen. Lisää Houtskariin liittyviä vinkkejä löydät blogistani.
Iniössä Norrbyn luontopolku tarjoaa mahdollisuuden nauttia Iniön saaren kauniista luonnosta ja rauhasta.
Kustavissa Kustavin Savipaja ja häikäisevä Cirque de Soleilissakin esiintyneiden ammattilaisten Art Teatro-sirkustalo sirkusfestivaaleineen tarjoavat ainutlaatuisia kokemuksia.
Turussakin on paljon nähtävää. Itse ottaisin kohteiksiTurun linnan, Ruissalon puiston ja Turun arkeologisen museon Aboa Vetus Ars Novan. Kaikki nämä ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia kohteita ja kyllähän Aurajoessa kelluvassa jokilaivassakin on kiva välillä vierailla.
Kirkoista pitäville hienoja tutustumiskohteita ovat keskiaikaiset kirkot, joita löytyy jokaiselta saarelta. Kirkon viileydessä on myös hyvä viilentyä ja rauhoittua helteen keskellä. Saariston Rengastiellä on myös useita näköalatorneja, joista avautuvat henkeäsalpaavat maisemat yli Saaristomeren. Esimerkiksi Houtskarin saarella Jerviksen kylässä sijaitseva Borgbergetin -torni tarjoaa upeat näkymät merelle ja on ihanteellinen paikka evästauolle.
Toivottavasti vinkeistäni on apua mukavan reissun suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Kuulisin mielelläni, jos sinulla on jokin aihe, josta toivot minun kirjoittavan. Laitathan viestiä vaikka Instagramissa. Olisin myös iloinen, jos ottaisit tilini seurantaan. Kotisivuni löydät osoitteesta www.saaristossasuhisee.com, Instagram- tilin osoitteesta Saaristossasuhisee/Sussisussiija Facebookin Saaristossa suhisee. Otathan myös yhteyttä, jos haluat tehdä markkinointiyhteistyötä kanssani. Olen käytettävissänne.
Saariston rengastie Turunmaan saaristossa on yksi Suomen kauneimmista ja ainutlaatuisimmista matkailureiteistä. Koska vierailijoiden ei ole aina helppo tietää, missä kannattaa vierailla ja minkälaisia majoitus- ja ruokailuvaihtoehtoja Houtskarissa on saatavilla, haluan jakaa kanssanne käytännön vinkit onnistuneen Houtskarin vierailun varmistamiseksi. Saariston rengastie on auki toukokuun 10. päivästä aina syyskuun 8. päivään saakka, joten matkaan ehtii vielä hyvin.
Gastronomiaa, majoitusta ja nähtävää Houtskarissa
Houtskari (ruotsiksi Houtskär) on yksi rengastien ihastuttavista saarikohteista. Rengastien läntisin saarirykelmä tunnetaan ennen kaikkea rauhallisesta tunnelmastaan, kauniista luonnostaan ja rikkaasta kulttuuriperinnöstään. Houtskarin kauniit pienet saaristolaiskylät ihastuttavat tunnelmallaan. Houtskari koostuu noin 700 saaresta ja ympärivuotisia asukkaita Houtskarissa on noin 500.
Koska vierailijoiden ei ole aina helppo tietää, missä kannattaa vierailla ja minkälaisia majoitus- ja ruokailuvaihtoehtoja Houtskarissa on saatavilla, haluan jakaa kanssanne käytännön vinkit onnistuneen Houtskarin vierailun mahdollistamiseksi. Lähdetään siis liikkeelle Kittuisista, jonne keltainen yhteysalus tuo matkailijan, joka on lähtenyt Korppoon Galtbystä kohti Houtskaria.
Kun lautta saapuu rantaan Houtskarin Kittuisissa voi heti nähdä Kittuis Camping leirintäalueen lauttarannan vasemmalla puolella. Kittuis Camping tarjoaa kämppärille ainutlaatuisen majoituskokemuksen. Leirintäalue sijaitsee kauniilla niemellä, josta avautuvat upeat näkymät merelle. Leirintäalueella on sekä kallio- että hiekkarantaa ja vaikka saaristotien lauttaranta on kätevästi lähellä, itse leirintäalueella on viipyilevä ja rentouttava tunnelma luonnon keskellä. Kittuis Campingilla on viisi majoitusmökkiä ja kahdeksan karavaanipaikkaa, sekä telttapaikkoja niille, jotka tuovat oman teltan mukanaan. Alueella toimii myös kahvila, jossa voi nauttia maukkaista tarjoiluista ja ihailla merinäköalaa. Vuonna 2023 paikan haltuunsa ottaneet uudet ja innostuneet omistajat ovat uudistaneet ja kehittäneet alueen palveluita, mikä on parantanut vierailukokemusta entisestään.
Kittuisista Saariston rengastie jatkuu kohti Hyppeistä, Näsbytä ja Mossalaa. Vaikka itse Saariston rengastie kehottaakin kurvaamaan tiukassa risteyksessä kohti Mossalaa, kannattaa ehdottomasti vierailla Hyppeisissä ja Houtskarin keskustassa Näsbyssä, jonne on parin kilometrin poikkeama rengastieltä.
Kun nälkä yllättää, Houtskarissa ei tarvitse murehtia. Näsbyssä eli Houtskarin keskustassa ravintola GrillCafé Skagen tarjoaa herkullisia paikallisia makuja, kuten kuuluisia paistettuja ahvenia ja uusia perunoita sekä katkarapulautasia ja ihania burgereita. Vierasvenesataman aina ystävällinen pyörittäjä Terese huolehtii, että vieraille riittää herkullisia ruokia ruuhkaisempaankin aikaan. Ravintola sijaitsee Näsbyn vierasvenesatamassa, joten aterian voi nauttia merellisissä maisemissa. Skagen toimii myös Houtskarin virallisena turisti-infona ja palveleepa ravintolan yhteydessä pieni merihenkinen myymälä, josta voi ostaa esimerkiksi laadukkaita vaatteita tai matkamuistoja.
Skagenin ohella ravintola Sybarit tarjoaa hyvää ruokaa ja bed and breakfast -majoitusta Näsbyn keskustassa. Rennossa Sybaritissa kannattaa ehdottomasti maistella ihanaa saaristolaiskalakeittoa. Ravintolan listalla on myös esimerkiksi herkullisia pitsoja. Sybarit on suosittu myös turistiryhmien keskuudessa. Iltariekkujille Sybarit tarjoaa menoa usein pikkutunneille saakka ja mukava yrittäjäpariskunta Sabina ja Gölle kertovat paitsi kuulumiset myös huolehtivat asiakkaistaan viimeisen päälle. Ravintola Sybarit on ainoa Houtskarin ympärivuotisesti auki oleva ravintola. Paikka onkin paikallisten suosiossa ja tarjoaa kesälomakauden ulkopuolella erinomaisen ja monipuolisen lounasvalikoiman teemailtoja unohtamatta. Sekä Skagenissa että Sybaritissa on vaihtelevasti elävää musiikkia asiakkaiden ilona.
Jos tekemisiä miettii, Näsbyssä voi vierailla esimerkiksi kauniissa punamullatussa kirkossa tai Saaristolaismuseossa, jossa pääsee tutustumaan saaristolaiselämään ja perinteisiin veneveistämön töihin. Museon rannasta voi myös ihailla kelluvaa taideteosta, haahka-patsasta, jonka esittelin aiemmin blogissani. Kirjoitin myös kirkosta ja Saaristolaismuseosta aiemmin ja sen jutun voit lukea täältä. Näsbyssä on myös minigolfrata, M-Market -ruokakauppa, Pyhän Andreaksen kulttuuripolku sekä uimaranta aivan niemen nokassa. Läheisessä Träskin kylässä on myös lapsille hyvä riekkumispaikka. Koulun pihalla on kiipeilytelineet ja jalkapallo- ja koripallokentät. Koulun tuntumasta lähtee myös luontopolku.
Hyppeisten saarella, noin 6km rengastieltä, sijaitseva Hyppeis Värdshus on niin ikään yksi Houtskarin helmistä. Tämä viehättävä saaristolaishotelli ja fine dining -ravintola tarjoaa rentoutumista ja lähiruokaa saariston sydämessä tunnettujenhuippukokkien siivittämänä. Pöytä kannattaakin varata ennakkoon, sillä huippukokkien vierailuiden aikaan pöytävaraukset menevät kuin kuumille kiville. Värdhusetissa voi myös saunoa ja hotellilla järjestetään erilaisia hyvinvointikursseja kuten joogaa ja hyvinvointiretriittejä. Aivan ihana paikka rauhoittumiselle ja nauttimiselle. Hotelli on vain muutaman metrin päässä merenrannasta ja toimii myös vierasvenesatamana eli Värdshusetiin pääsee niin maantietä kuin meritietäkin pitkin. Värdshusetin hotellihuoneet ovat niin suloisia ja rauhoittavia, etten missään ole nähnyt yhtä viehättäviä ja saaristolaishenkisiä huoneita. Myös palvelu on aitoa ja ystävällistä. Siitä pitää huolen mukava yrittäjäpariskunta Outi ja Sam.
Matkalla Hyppeisiin kannattaa piipahtaa Jerviksen kylässä sijaitsevassa näköalatornissa Borgbergetillä. Upeat maisemat!
Kun Näsby ja Hyppeis on koettu, voi matkaa jatkaa kohti Mossalaa. Houtskarin Björkön kylässä juuri ennen lossirantaa sijaitsee Björkö Båthus, jota pyörittää Pepe joukkoineen. Björkö Båthus on rento seurusteluravintola ja baari, jonne voi saapua maa- tai vesiteitse. Ravintola on tunnettu hyvän ruoan ja juoman tankkauspisteenä aivan Saariston Rengastien varrella. Välillä trubaduurit viihdyttävät asiakkaita ja meno jatkuu pikkutunneille saakka. Ravintola tarjoaa monipuolisen valikoiman herkkuja, kuten gratinoituja ruukkuherkkuja, massiivisia hampurilaisia, perinteikkäitä leikkeitä ja pihvejä sekä salaatteja.
Toivottavasti vinkeistäni oli apua. Mielelläni kuulisin, miten vierailusi Houtskarissa onnistui. Laitathan viestiä vaikka Instagramissa ja olisin myös iloinen, jos ottaisit tilini seurantaan. Kotisivuni löydät osoitteesta www.saaristossasuhisee.com, Instagram- tilin osoitteesta Saaristossasuhisee/Sussisussiija Facebookin Saaristossa suhisee. Otathan myös yhteyttä, jos haluat tehdä markkinointiyhteistyötä kanssani. Olen käytettävissänne.
Kirjoittelin vuosi sitten siitä, kuinka myrsky ja jäät tuhosivat laiturimme Turun saaristossa Houtskarissa ja pohdin, minkälainen laituri olisi meille se paras laituri. Halusimme, että laituri kestää mereltä puskevat aallot sekä vaihtelevasti talvisin tulevat merijäät. Lisäksi laiturin pitäisi ulottua tarpeeksi pitkälle, jotta isommallakin veneellä pääsee kylkeen ja toisaalta laiturin pitää toimia myös uimahommissa ja auringonotossa sekä lasten leikeissä.
Saaristo-olosuhteisiin sopivan laiturin löytäminen asettaa monenlaisia haasteita.
Tutkimme ja selvittelimme erilaisia laiturivaihtoehtoja, vertailimme hintoja ja erilaisia laiturityyppejä. Nopeasti oli selvää, että hyvä laituri tulee maksamaan rutkasti. Ajattelimme, että jos laiturista pitää maksaa maltaita, pitää sen todellakin sopia meidän tarkoituksiimme täydellisesti.
Päädyimme lopulta betoniponttonilaituriin, jonka toimittajaksi valikoitui Rannikon Merityö Oy (https://merilaituri.fi/). Tämä ei ole millään tavalla maksettua mainontaa tai yhteistyötä, vaan haluan vilpittömästi laittaa hyvän kiertämään. Tietäjät tietää, että saaristo-olosuhteisiin sopivan laiturin löytäminen asettaa monenlaisia haasteita.
Ajattelimme, että jos laiturista pitää maksaa maltaita, pitää sen todellakin sopia meidän tarkoituksiimme täydellisesti.
Ennen ostopäätöstä meillä kävi ensiksi Rannikon Merityöltä heppu veneellä tekemässä arvion siitä, minkälainen laituri olisi meidän olosuhteisiimme paras vaihtoehto, jonka jälkeen saimme tarjouksen avaimet käteen periaatteella. Lopputuloksena meille tuli upea, suorastaan ylellinen, ja erinomaisesti toimiva laituri. Ja koko projekti hoitui mereltä käsin.
Olikin aikamoinen elämys kesäkuisena hellepäivänä. Tein ulkona etätöitä ja mies oli työreissulla mantereella, kun huomasin että mereltä lähestyy jotakin valtavaa. Ensimmäinen ajatus oli, että apua, nytkö ne tulee. Ja tulihan ne. Valtava kaivinkone hinaajaveneen tuomana. Päästäkseen rantaan kaivuri pisti kauhan maahan ja nosti itseään meren pohjaan tukeutumalla. Ei kuullosta ehkä miltään, mutta kyllä sellainen meren kauhominen toi lähinnä mieleen dinosauruksen meressä liikkumisen.
Kaksi miestä ja merellä kelluva lauttayksikkö Dumbo, jolla pitkäpuominen kaivuri (kantavuus yhteensä 85tn). Siitä se projekti lähti. Ensin purettiin vanha laituri, jonka kannet hyödynnettiin myöhemmin rantaan kulussa rannan puolella. Seuraavaksi porattiin porapaalut merenpohjaan. Sitten alkoi asentaminen. Noin kolme pitkää päivää miehillä meni hommassa kaikkiaan ja työn jälki oli todella laadukasta. Nappi suoritus.
Vanhan laiturin purkua
Meille jouduttiin poraamaan kaksi 4 metrin porapaalua merenpohjaan, jotta laituri saatiin kunnolla kiinni kallioon.
Porapaalujen poraaminen 4 metrin syvyyteen oli aikamoinen operaatio.Kiinteä kulkusilta porapaaluilla melkein valmiina
Paras laituri merelle ja saaristoon
Meidän laiturimme on tarkkaan ottaen mallia Mussalo. Varsinaisen laiturin osuus on 8m x 2,5m ja lisäksi tuli 5m liikkuva kulkusilta sekä 6m kiinteä kulkusilta porapaaluilla. Kiinnitys on ketjuilla sekä merenpohjaan, että rantakallioihin. Ensin mietin, näyttävätkö ketjut rumilta tai haittaavatko rannan käyttöä, mutta näin ei ollut. Sen sijaan laituri on tukevasti kiinni ja vakaa kovemmallakin säällä.
Laituriprojektimme plussat ja miinukset
Plussat:
+ vankka ja painava, kestää myrskyt, jäät, vedenkorkeuden vaihtelut
+ 4 vuoden takuu
+ tyylikäs
+ hyvä yhteistyö ja toteutustyö koko projektin ajan
Miinukset:
– lovi lompakossa
Laituri valmistumaisillaan
Elämää uuden merilaiturin kanssa
Kesä meni uuteen laituriin sopeutuessa veneillen, aurinkoa ottaen ja uiden. Laituri on toiminut moitteettomasti, on todella vakaa ja kelluu nätisti. Aiemmista talvista poiketen tänä vuonna laitettiin kuitenkin avantopumppu pulputtamaan, jotta paksua jäätä ei muodostuisi laiturin ympärille. On toiminut hyvin. Saunasta pääsee näppärästi pulahtamaan mereen uimaportaita pitkin ja paksua jäätä ei ole muodostunut laituriin kiinni, vaikka muuten tämän vuoden jäätilanne on ollut vahva ja talvi pitkä. Nyt kyllä jo houkuttelisi veneilemään pääsy. Kevättalven aurinko paistaa liki kirkkaalta taivaalta.
Uudesta laiturista ja laiturin rakennusprojektista löytyy kuvia myös Instagram-tililtäni: Sussisussii/Saaristossa suhisee. Minua ilahduttaisi kovasti, jos ottaisit tilini seurantaasi.
Aika moni on tullut kyselemään meiltä kokemuksia ja vinkkejä omiin laituriprojekteihinsa. Olisi mukavaa kuulla myös teidän lukijoiden vinkkejä ja kokemuksia omista laituriprojekteistanne tai suunnitelmistanne. Laitattehan rohkeasti kommentteja tulemaan. Moni voisi hyötyä yhteisesti jaetuista vinkeistä.
Koska talvilomaviikot ovat nyt ajankohtaisia, sinua saattaisi myös kiinnosta vinkkini talviloman viettoon saaristossa:Talviloma saaristossa tai ehkä olet kiinnostunut lukemaan hurjista myrskyistä, joita saaristossa aina välillä kohdataan:Myrskybongausta saaristossa
Kiitos, että luit postaukseni. Pysythän kuulolla jatkossakin. Sitä ennen lukuvinkki vitonen, oletko jo tutustunut kaikkiin blogipostauksiini?
Lomasesonki on heinäkuussa vilkkaimmillaan ja Suomi on kauniita paikkoja pullollaan, mutta yksi lomakohde on vailla vertaansa ja ulkomaanmatkaankin verrattavissa, nimittäin Turun saaristossa kiertävä Saariston rengastie. Rengastien varrella on kauniin saaristoluonnon ja upean meren lisäksi ihastuttavia kesäkahviloita ja erilaisia ravintoloita, monenlaisia majoitusmahdollisuuksia, hauskoja saaristolauttamatkoja, paikallisten tuotteiden myymälöitä ja vaikka mitä muuta näkemisen ja kokemisen arvoista. Mitä ulommaksi saaristossa etenet, sitä enemmän tunnet olevasi kuin ulkomailla meren kimmeltäessä turkoosina.
Mietit ehkä vielä, mikä Saariston rengastie oikeastaan onkaan? Saariston rengastie on kokonaisuudessaan noin 250 kilometriä pitkä matkailureitti Turunmaan saaristossa Saaristomerellä. Siellä, missä maanteitse ei pääse etenemään, korvaavat maantielautat ja lossit varsinaiset tieyhteydet. Saariston rengastie alkaa virallisesti Turun tuomiokirkolta jatkuen Kaarinaan ja sieltä Paraisille, josta lähtee ensimmäinen lauttayhteys Nauvoon. Nauvosta (meri)tie vie ihastuttavaan Korppooseen ja sieltä rengastien läntisimpään pisteeseen Houtskariin, josta matka jatkuu Iniön, Kustavin ja Taivassalon kautta Naantaliin ja sieltä lopulta takaisin Turkuun. Suorittaja ajaa reitin päivässä, nautiskelija käyttää reissuun useamman päivän paikallisia palveluja hyödyntäen. Reissuun voi lähteä niin omalla autolla, moottoripyörällä, matkailuautolla, polkupyörällä tai vaikka jalkaisin. Reitti sopii koko perheelle tai vaikkapa kaveriporukoille tai omasta rauhasta nauttivalle yksinmatkaajalle.
Rengastie on mahdollista tehdä myös lyhyempänä versiona, jolloin Nauvosta kuljetaan Korppoon sijaan Rymättylän kautta Naantaliin ja takaisin Turkuun.
”Mitä ulommaksi saaristossa etenet, sitä enemmän tunnet olevasi kuin ulkomailla.”
TERVETULOA HOUTSKARIIN
Turusta lähdettyään matkaaja ajaa Kaarinan läpi Paraisille, jossa Paraisten lauttarannassa on vuorossa rengastien ensimmäinen lauttamatka Nauvoon. Nauvosta matka jatkuu Korppooseen ja sieltä edelleen Suomen pisimmän lauttamatkan 9,5 kilometriä (kesto noin 30 minuuttia) Houtskariin. Korppoon ja Houtskarin väliä kulkeva lautta saapuu ja lähtee Houtskarin päässä Kittuisten lauttarannasta. Kittuisissa sijaitsee myös paljon positiivista huomiota saanut Kittuis Camping-leirintäalue, jossa on yöpymismökkejä sekä teltta- ja karavaanipaikkoja. Uusien yrittäjien myötä myös kahvilatoiminta on piristynyt ja erityiskiitosta ovat saaneet mm. erikoiskahvit ja itsetehdyt smoothiet. Leirintäalueen kahvilassa kannattaa vierailla nauttimassa tuoretta pullaa ihan vain lauttaa odotellessakin.
Houtskarissa matka jatkuu Kittuisista kohti Mossalaa, mutta ennen suuntaamista Mossalaan kannattaa tehdä välipysähdys Houtskarin keskustassa Näsbyssä. Näsbystä löytyy mm. päivittäistavarakauppa M-Market Houtskär, jonka tiloissa sijaitsee myös posti ja apteekkipiste. Lisäksi kaupan pihalla on tankkauspiste. Näsbystä löytyy myös Näsbyn vierasvenesatama erinomaisine palveluineen. Vierasvenesatamassa toimii ihastuttava ravintola GrillCafe Skagen, joka tunnetaan saariston parhaimmista hampurilaisista. Lisäksi kylällä on herkullista kalakeittoa, lounasta ja mm. pizzoja tarjoava ravintola Sybarit, jossa on myös Bed and Breakfast–palvelu. Näsbyssä kannattaa myös vierailla kauniissa Houtskarin ristikirkossa ja saaristomuseossa, kiertää kirkolta lähtevä kulttuuripolku ja tehdä ostoksia keskustan Lyckebo-torilla.
Houtskarin keskustan lisäksi kannattaa ehdottomasti vierailla Hyppeisissä, jossa sijaitsee kauniiden venevajojen lisäksi menestystä niittänyt Hyppeis Värdshus. Hyppeis Värdshus on pieni butikhotelli, jossa Suomen huippukokit tekevät upeita illallismenuja koko kesän ajan. Konsepti on jo usean kesän ajalta tuttu. Illalliselle ja hotelliin kannattaa varata paikat ajoissa, sillä suosiosta johtuen paikat menevät kuin kuumille kiville. Matkalla Hyppeisiin kannattaa vierailla myös Borgbergetin näköalatornissaja samalla kirmata näköalatornin yhteydessä olevat kuntoportaat muutamaan kertaan.
Houtskarin Näsbyn ja Hyppeisten jälkeen matkasi jatkuu rengastietä pitkin kohti Houtskarin Mossalaa. Mossalaan päästäksesi edessä on kuitenkin kaksi lossimatkaa. Ensin tulee eteen Suomen lyhin lossimatkaKivimolle. Ylitys kestää vain noin 2 minuuttia ja on pituudeltaan 169 metriä. Aiempiin aikataulussa kulkeviin lauttoihin verrattuna Kivimon lossi ajaa tarpeen mukaan koko ajan lukuun ottamatta lyhyitä taukoja klo 9.10-9.30, 11.40-12.00, 17.10-17.30 ja 20.30-20.50.
Kivimon lossin jälkeen matka jatkuu Kivimon kylän ohi Björkön kylään. Björkön kylässä kannattaa käydä syömässä tai nauttimassa virvokkeita ja jäätelöä rannan tuntumassa olevassa ravintola Björkö Båthus Bar & Grillissä. Samalla voi ihastella kauniiden venevajojen sarjaa rannassa. Rannasta lähtee myös reitin seuraava lautta eli Mossalan lossi. Lossi ajaa non-stop lukuun ottamatta samoja pieniä taukoja kuin Kivimon lossillakin (klo 9.10-9.30, 11.40-12.00, 17.10-17.30 ja 20.30-20.50).
Mossalan lauttarannassa, josta lautat lähtevät kohti Iniötä sijaitsee myös Mossala Island Resort -lomakylä, jossa voi yöpyä ja nauttia ravintolan palveluista. Lomakylän alueella sijaitsee myös näköalatorni sekä uimaranta ja frisbeegolf-rata.
HOUTSKARISTA MATKA JATKUU
Saariston rengastien ainoa maksullinen lautta eli Iniön lautta Antonia lähtee aivan Mossalan lomakylän rannasta. Huomioithan, että tähän asti maantielautat ja lossit ovat liikennöineet verrattain tiheästi, mutta Iniön Antonia- laivalla on selvästi harvemmat vuorovälit. Voit tarkistaa Antonian hinnat ja aikataulut täältä.
”Reitin voi hyvin ajaa päinvastaiseenkin suuntaan tai voit ajaa vain jonkin tietyn pätkän reitistä ja kääntyä takaisin.”
Iniöstä matka jatkuu Kustaviin, sieltä Taivassalon kautta Merimaskuun ja lopulta Naantaliin, jossa voi samalla reissulla vierailla vaikkapa Muumimaailmassa tai Naantalin kylpylässä. Naantalista matka jatkuu takaisin lähtöpisteeseen Turun tuomiokirkolle. Tarkempia reittitietoja löydät esimerkiksi täältä.
Meneekö pää pyörälle kaikista ylityksistä ja aikatauluista? Saariston rengastien voi kiertää myös päinvastaiseen suuntaan tai voit ajaa reittiä vain osan matkaa tai ajaa vaikka edes takaisin. It’s your choice. Koska nähtävää ja käytävää löytyy paljon, kannattaa kuitenkin varata suht väljä aikataulu reissulle. Lautat voivat olla välillä myös tupaten täysiä, joten lauttarantoihin kannattaa saapua hyvissä ajoin. Tärkeää on muistaa toimintasäännöt lauttarannoissa, aluksissa ja kapeilla saaristoteillä. Suosittelen myös varaamaan yöpymiset etukäteen etenkin heinäkuussa.
Saariston rengastiestä on olemassa kaksi versiota: pidempi ja lyhyempi.
Näkymiä saaristolautan ikkunasta
VINKKEJÄ MATKALAISILLE
Kirjoitan tähän blogiin vinkkejä Saariston rengastietä kiertäville etenkin täältä Houtskarin saariston näkökulmasta. Lisäksi löydät Saaristossa suhisee -sivuniInstagramista ja Facebookista, joihin päivitän pienempiä menovinkkejä, kuulumisia ja saariston ihmeellisyyksiä blogia tiheämmin. Pysythän kuulolla ja otat kanavani seurantaasi. Julkaisujani saa mielellään myös jakaa. Suuri kiitos kiinnostuksesta sivujani kohtaan.
On laitureita ja on laitureita. Mietitkö, minkälainen laituri olisi paras laituri juuri saariston olosuhteisiin? Minkälainen laituri todella kestää merta, tuulta ja jäätä? Minä mietin. Lähde siis seuraamaan laituriprojektiamme Saaristomerellä. Projektin ensimmäisessä osassa päivitellään tapahtunutta ja mietitään, minkälainen laituri kannattaisi tilalle rakentaa.
Vanhan laiturin tarinan loppu
Kuten edellisessä postauksessanikirjoitin, 9.2.2023 iskenyt hurja myrsky nosti laiturimme ilmaan ja heitti mereen. Samoin kävi naapurille. Myrskypuuskissa Bogskärissä mitattuna oli tuullut jopa 33,4m/s, mutta epäilemme suihkuvirtauksen pyyhkäisseen rantaviivamme läpi. Toisaalta kyse on voinut olla ihan vain myrskypuuskastakin. Hirmumyrskyn rajan lasketaan olevan 33 metriä sekunnissa.
Omalta osaltamme on toki heti myönnettävä, että edellisenä talvena vuonna 2022 jäät nostivat laituria sen verran, että kiviä vierähti ulos arkusta. Emme ”ehtineet” korjaamaan tätä ongelmaa täysin kuluneen kesän ja syksyn aikana, joten laituri oli varmasti tuulelle hieman heppoisempi heitellä. Näky on silti aikamoisen mykistävä. Nyt ei ole vaihtoehtoina enää odotella hyvää hetkeä laiturin korjaamiseen, vaan toimeen täytyy ryhtyä heti kun mahdollista, jottei kesällä olla aivan laiturittomia.
Mereen päätynyt laituri (päällä vielä venetelakan kiskot, jotka nostettu talveksi ylös merestä)Arkku sojottaa ilmassa ja kivet näkyvät meressä.
Minkälainen laituri on paras saaristoon?
Ihan ensimmäiseksi pitää nyt määritellä tarpeet ja vaatimukset tulevan laiturimme osalta. Pitää myös päättää, ostaako kokonaan uusi laituri vai korjata vanhaa tai jotain siltä väliltä. Pitää päättää kumpi toimii kohteessamme paremmin: arkkulaituri vai ponttonilaituri. Ja vielä rahoituskin on mietittävä. Laituriprojektit ovat valitettavan arvokkaita. Etenkin, kun jos laituri halutaan tolpata tiiviisti maahan kiinni. Meilläkin on ensin 4 metriä savea alla, jos tolpat halutaan kiinnittää kallioon. Ja ennen kuin kukaan ehtii asiasta kysymään, niin laiturien osalta myrsky- ja jäätuhot eivät ole vakuutuksen piirissä eli vakuutusyhtiöt eivät ainakaan meillä tästä mitään korvaa. Laiturin teettämisestä saa kuitenkin todennäköisesti kotitalousvähennystä asennustyön ja koneurakoinnin osalta, silloin kun työstä on maksettu ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle (KHO:2009:73). Tämä kannattaa aina varmistaa tapaus- ja verovuosikohtaisesti.
Nykyinen puinen laiturimme on noin 11 metriä pitkä (suurin sallittu pituus on 15m) ja kiinnitetty kallioon pienellä betoniarkulla ja toisessa päässä on isompi kiviarkku. Sellainen hyvin perinteinen pitkulainen laituri, joka on kesät ja talvet samassa asennossa.
Vanhan laiturin kunniaksi täytyy sanoa, että arvon laituri kesti tasan 10 vuotta. Laituri on saman rakentajan tekemä, jolta aikanaan ostimme tontin ja valmistumassa olleen saunamökin. Myöhemmin rakensimme vielä päähuvilan, koska perheen kasvaessa emme olisi enää mahtuneet pelkkään saunamökkiin. Laituri on ollut vuosien saatossa kovassa käytössä niin veneen, kalastajien kuin uimareidenkin osalta.
Vanha laituri korkean veden aikaan helmikuussa 2020Vanha laituri matalan veden aikaan toukokuussa 2021
Koska Houtskari sijaitsee Saaristomerellä Kihdin reunalla, laiturin tulee sietää ja kestää isoja vedenkorkeuden vaihteluita. Alimmillaan merenpinnan korkeus on noin -50cm ja ylimmillään +100cm. Siinä on aikamoinen vaihteluväli. Myrskytuulet ovat pahimmillaan hirmumyrskylukemissa, joten laiturin pitää olla niin tiukasti kiinni, ettei se lähde tuulen mukana. Tuulen kuten aaltojenkin voima on myrskyllä uskomaton suihkuvirtauksista puhumattakaan. Lisäksi on huomioitava jäät, jotka veden pinnan vaihteluista johtuen nostavat ja murskaavat laitureita. Toisina talvina meri ei jäädy lainkaan ja toisina talvina voi olla paksutkin merijäät. Vuosien välinen vaihtelu on todella suurta.
Rakas vanha laiturimme ennen myrskytuhoja
Laiturin tulee myös palvella käyttäjiään. Siihen pitää saada kiinni uimaportaat ja jostain kohdasta pitää pystyä hyppimään mereen uimaan. Laituriin pitää saada moottorivene tukevaan kylkikiinnitykseen ja tarpeeksi syvälle merenpinnankorkeuden vaihtelu huomioiden. (Huom. Meillä on venetelakka, jolla vene viettää aikaansa silloin, kun se ei ole käytössä.) Veneeseen pitää myös pystyä kulkemaan mutkattomasti laiturilta. Samanaikaisesti laiturin tulee olla turvallinen uimareita, auringonpalvojia ja kalastajia ajatellen eli ei liian kapea tai hutera. Kaiteita ei meillä nytkään ole ollut, emmekä sellaisia uudellekaan laiturille toivo. Ainakaan näillä näkymin.
Laiturin valmistajien kartoitus
Seuraavaksi alamme kartoittamaan laiturin valmistajia selvittääksemme, minkälaiset vaihtoehdot, mahdollisuudet, aikataulut ja hinnastot laiturin toimituksille on. Haasteena on Houtskarin etäisyys mantereesta (meille 4 lauttaa/lossia, mutta autotie perille) ja se, että mahdolliset kaivurit tai valmiit laiturit on toimitettava mereltä käsin, sillä rantaan ei ole mahdollista kulkea minkäänlaisella ajoneuvolla. Pienelle proomulle on siis todennäköisesti käyttöä projektin aikana. Pyrimme siihen, että saamme projektin heti keväällä käyntiin, jotta voimme nauttia kesälomasta uuden laiturin kanssa.
Kerron projektin etenemisestä tulevassa postauksessani. Otathan yhteyttä, jos sinulla on vinkkejä tai hyviä yhteistyötahoja projektia edistämään? Otan kiitollisena kaikki vinkit vastaan. Kuulen myös mielelläni lukijoideni omakohtaisista kokemuksista. Minkälainen laituri on paras merelle? Mikä voi mennä pieleen? Miten kannattaa ehdottomasti tehdä tai miten ei? Laitathan viestiä täällä, Instagramissa Saaristossa suhisee tai Facebookissa Saaristossa suhisee-sivulla. Arvostan suuresti myös apuasi blogini jakamisessa.
Tänään perheen yhteinen ruokailu keskeytyi, kun rupesimme kiikaroimaan kahta sulan jään aukolla seisoskellutta nuorta merikotkaa. Ei siinä mitään. Olemme tottuneet näihin patsastelijoihin, mutta kun jääsulassa näkyi kummallista liikehdintää. Ensin ajattelimme asialla olevan hylkeen, mutta tarkempi seuranta paljasti kolme saukkoa temmeltämässä vuoroin meressä vuoroin jäällä. Vauhtia piisasi ja hauskaa näytti olevan. Varmaan merikotkillekin siinä oli sirkushupia. Kummatkaan elukat eivät toisistaan piitanneet ja hajurakoa oli korkeintaan pari metriä. Saukoista ilahtuneena halusin kirjoittaa teille tällä kertaa hieman näistä rantojen veijareista.
SAUKKO – NIMENSÄ VEROINEN LUTRA LUTRA
Saukon (ruotsiksi utter) latinan kielinen nimi lutra lutra kuvastaa hyvin saukon leikkisää luonnetta. Saukkoja pidetään sosiaalisina ja älykkäinä eläiminä, jotka voivat huvitella vaikkapa mäenlaskun merkeissä rantatörmällä. Saukko luokitellaan niin sanottuihin alkusuomalaisiin lajeihin, sillä se on todennäköisesti kotiutunut Suomeen heti, kun vesistöt avautuivat viimeisen vetäytyvän jäätikön jäljiltä. Saukolla on myös vahva jalansija suomalaisessa perinteessä josta kertovat esimerkiksi monet saukkoalkuiset paikannimet kuten Saukkoski ja Saukkosaari sekä nykyään yleinen Saukko -sukunimi, joka on ilmeisesti tullut aikanaan saukonpyytäjien saaman lisänimityksen kautta.
Suomessa elelevä saukko on näätäeläimiin kuuluva euraasiansaukko. Saukkoja tavataan koko maailmassa vain kolmessa maanosassa: Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa. Kaiken kaikkiaan maailmassa on 13 saukkolajia. Pienin saukkolajeista on merisaukko, jota tavataan vain Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä, kun taas suurin saukkolajeista on erittäin uhanalainen Etelä-Amerikassa tavattava jättiläissaukko, jonka pituus voi olla hännästä nenän päähän jopa 230 senttimetriä. Merisaukon vastaava mitta on noin 120 senttimetriä.
Suomalaisen saukon pituus nenästä hännän päähän vaihtelee noin reilusta metristä 150 senttimetriin. Täysikasvuinen saukko painaa sukupuolesta riippuen viidestä yhteentoista kiloon urosten ollessa naaraita selvästi isompia. Välillä saukko sekoitetaan villiintyneeseen tarhaeläimeen minkkiin, joka kyllä on samanmuotoinen, mutta selvästi saukkoa pienempi. Minkki painaa vain noin puolesta kilosta kahteen kiloon. Suomessa saukkoa tavataan koko maassa joskin vahvin saukkokanta esiintyy Järvi-Suomessa.
Suomen saaristoissa saukko ei ole aivan itsestään selvyys, sillä saukko on ennen kaikkea makeaan veteen sopeutunut laji. Saukko kuitenkin kykenee elämään myös meren äärellä, jos se saa päivittäin turkkinsa puhtaanapitoon suolatonta vettä. Muuten turkin vettähylkivä ja siten saukolle elintärkeä ominaisuus kärsii. Itämeren vähäsuolaisuudesta johtuen suola ei kuitenkaan ole ollut iso ongelma saukoille. Suomessa saukko viihtyykin yhtä lailla merenlahtien ja ulappien kuin sisämaan purojen ja järvien partailla.
Saukko on fyysisesti sopeutunut elämään kahdessa ympäristössä: vedessä ja maalla. Sen ruumiinrakenne on virtaviivainen ja hieman hyljettä muistuttava, minkä lisäksi saukolla on vedenpitävä ja lämpöä hyvin eristävä turkki. Vesielämään sopeutuminen näkyy varpaiden välissä olevina räpylöinä ja siinä, että saukko kykenee sukeltaessaan sulkemaan hengitystiet ja korvansa. Vedessä liikkumista auttavat myös tyvestä leveä häntä ja kuonon tuntokarvat, joista on apua saaliin löytämisessä esimerkiksi etenkin talviaikaan pimeistä pohjavesistä, sillä saukon näkö on heikko. Sen sijaan saukon haju- ja kuuloaisti ovat tarkat. Saukko voi olla sukelluksissa jopa viisi minuuttia saalistaessaan veden ja jään alla.
SAUKON RAVINTO
Saukko syö ravinnokseen lähinnä kalaa, kuten ahvenia, haukia sekä särki- ja lohikaloja. Aikuinen saukko syö päivässä kilosta puoleentoista kiloon ravintoa, joten sillä pitää kiirettä saalistuksessa. Ruokavalioon kuuluu kalojen lisäksi satunnaisesti myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Toisinaan saukko herkuttelee myös vesimyyrillä ja piisameilla, matelijoilla ja jopa vesihyönteisillä. Ennen kaikkea saukko on kuitenkin erikoistunut pyytämään pohjamudissa eläviä kalalajeja.
Saukko on taitava kalastaja, jota eivät talvipakkasetkaan hidasta.
Saukot ovat hyviä sukeltajia. Saukko pystyy pidättelemään henkeään jopa 5 minuuttia ollessaan kalastamassa veden alla.
SAUKON ELINPIIRI JA PERHE
Saukon elinpiiri on valtava eläimen verrattain pieneen kokoon nähden. Uros voi pitää reviirinään jopa 40 kilometrin pituudelta rantaa ja kulkea tavanomaisilla saalistusmatkoillaan 10 kilometriä yössä. Ylipäätään saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely. Useimmiten saukot kulkevat erakkoina omaa vesi-ja rantareviiriään edestakaisin. Saukkolle on ominaista, että se pysyttelee aina mieluiten vedessä tai sen välittömässä läheisyydessä. Toisaalta saukko voi kulkea pitkiäkin matkoja maalla nälän ajamana.
Saukko pesii yleensä muille eläimille kuten mäyrille tai ketuille kuuluneissa koloissa. Saukko-emo saa poikasia kerrallaan 1–5 ja poikaset syntyvät 63–65 päivän kantoajan jälkeen. Naaras hoitaa poikasensa yksin, ja poikaset seuraavat emoaan liki koko ensimmäisen vuoden ajan, jonka aikana emo opettaa poikasiaan kalastamaan. Sen jälkeen poikaset jatkavat elämäänsä yksineläjinä.
Saukot elävät yleensä vain noin kolme tai neljä vuotiaiksi, mutta Euroopassa on tavattu jopa 17-vuotiaita saukkoja.
Saukkoja pidetään luonteeltaan älykkäinä, sosiaalisina ja hassuttelevina
SAUKKO PULASSA
Saukon elämä Suomessa ei ole ollut helppoa. Saukon kauniin ja tiheäkarvaisen turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin. Turkki oli arvokasta kauppatavaraa etenkin 1900-luvun alussa ja puolivälin jälkeen. Turhan tehokkaan metsästyksen myötä saukkokanta pieneni voimakkaasti pariinkin kertaan aivan sukupuuton partaalle. Laji onneksi rauhoitettiin ensin vuosiksi 1938-1950 ja uudelleen vuonna 1974. Sittemmin lajikanta on elpynyt, eikä metsästämistä ole enää sallittu. Vuodesta 2015 alkaen saukko on luokiteltu elinvoimaiseksi ja Suomessa arvioidaan elävän reilut 2 500 saukkoa. Yksistään metsästyksen loppuminen ei selitä saukkokannan elpymistä, vaan elpymistä on auttanut vahvasti myös vesistöjen puhdistuminen.
Tällä hetkellä saukon pahimpana uhkana pidetään lajin ekologiaan liittyviä ongelmia. Usein esimerkiksi vesistön säännöstely tai rannan perkaaminen karkottavat saukon. Ravintoketjun ylimpänä petona saukko on myös erityisen altis ympäristömyrkkyjen haitallisille vaikutuksille.
Surullista on myös se, että liikenneonnettomuuksien jälkeen kalanpyydyksiin hukkuminen on saukon yleisin tapaturmainen kuolinsyy. Kalasaaliit houkuttelevat saukkoja pyydyksiin. Tyypillisimmin saukko hukkuu rysään tai katiskaan, mutta yhtä lailla saukkoja on hukkunut verkkoihinkin. Olen itse nähnyt Houtsalan Norskatassa rannalle kuin varoittavaksi esimerkiksi nostetun katiskan, johon oli jäänyt saukko vangiksi. Ei mikään kaunis näky.
Kalastetaanhan me kaikki saariston ystävät aina vastuullisesti, eikä koskaan hylätä vanhoja kalapyydyksiä veteen. Mukavaahan näiden saukkojen temmeltämistä on katsoa, eikä lajimäärä ole niin suuri, että kenenkään tarvitsisi huolestua oman kalareviirinsä puolesta. Eletään siis jatkossa rinta rinnan, toisillemme tilaa antaen ja toisiamme arvostaen.
Toivottavasti postauksestani oli sinulle iloa. Kirjoitan tähän blogiin juttuja Turunmaan saaristossa liikkuville etenkin täältä Houtskarin saariston näkökulmasta. Pysythän siis kuulolla!
Tällä kertaa haluan kertoa teille hieman saariston hylkeistä, noista suloisista möllyköistä, joita voi nähdä luodoilla pötköttelemässä tai vaikkapa pulpahtamassa pintaan veneen kulkua seuraamaan. Lisäksi annan pari omiin kokemuksiini pohjautuvaa vinkkiä siitä, missä hylkeitä voi nähdä.
Suomen merialueilla tavataan vakituisesti harmaahylkeitä eli halleja (ruots. gråsäl) sekä itämerennorppia (ruots. östersjövikare). Kerron teille aluksi hieman tuntomerkkejä, joiden avulla hallin ja norpan erottaa toisistaan.
ITÄMERENNORPPA
Itämerennorpat muistuttavat hyvin paljon saimaannorppia, mutta toisin kuin sisävesillä viihtyvät serkkunsa, itämerennorpat asustavat avomerellä ja ulkosaaristossa joko yksikseen tai parinsa kanssa. Itämerennorppa on pienehkö ja tanakka. Pituutta sillä voi olla piskuisesta 100 sentistä aina 160 senttiin ja paino vaihtelee 50 – 90 kilon tietämillä. Itämerennorpan kuono on lyhyt ja norpan väritys vaihtelee aina vaalean harmaasta aivan mustaan. Lisäksi itämerennorpan turkissa on kiehkuraisia kuvioita, jotka muodostuvat yksilöllisesti vähän samaan tapaan kuin ihmisen sormenjäljet.
Tällä hetkellä koko Itämerellä arvioidaan elävän noin 20 000 yksilöä, mutta esimerkiksi Saaristomerellä itämerennorppia on enää jäljellä vain noin 200-300 yksilöä. Suomenlahdellakin norppia on enää vain noin 100. Alueellisesti itämerennorpan voidaankin sanoa olevan uhanalainen. Eniten suomalaisia itämerennorppia tavataan Perämerellä, jossa niitä saa myös metsästää. Kokonaisuudessaan laji on luokiteltu silmällä pidettäväksi. Kuitenkin esimerkiksi WWF käy taistoa siitä, että alueelliset norppakannat Suomen eteläisillä merialueilla julistettaisiin virallisesti uhanalaisiksi.
Itämerennorpat synnyttävät poikasensa merijään päälle rakennettuun lumiluolaan. Ilmaston lämpenemisen estäminen onkin tärkeää kaikille norppakannoille, sillä missään päin maailmaa ei ole havaittu norppien elävän sellaisilla vesialueilla, joilla ei ole talvisin kunnollista jääpeitettä. Lauhtuneet talvet uhkaavat siten vakavasti saaristonkin norppakantoja.
Tämä on itämerennorppa Pullervo. Käy lukemassa erittäin mielenkiintoinen YLE:n itämerenhyljeartikkeli klikkaamalla kuvaa. Kuva: Mari Lehmonen / Lehtikuva
HARMAAHYLJE
Suomen merialueilla arvioidaan elävän noin 10 000 harmaahyljettä eli hallia. Hallin erottaa itämerennorpasta helpoiten koonsa puolesta. Isoimmat hallit kasvavat yli kaksi metrisiksi ja voivat painaa jopa 300 kiloa. Itämerennorppaan verrattuna hallin kuono on pitkä, minkä lisäksi sen väritys on aina harmaankirjava. Siinä missä norppa viihtyy yksikseen tai parinsa kanssa, harmaahylje viihtyy ympäri vuoden isohkoissa laumoissa ollen siten laumaeläin. Harmaahylkeen poikanen, kuutti, on syntyessään täysin valkoinen.
Halli ei nirsoile kalalajien kanssa, vaan sille kelpaa mitä saatavilla on. Aikuinen halli tarvitsee ravinnokseen huikeat 7 kiloa kalaa päivässä. Hallin sukellussyvyys on keskimäärin noin 25 metriä ja keskiverron sukelluksen kesto on hieman alle 10 minuuttia. On kuitenkin todistettu harmaahylkeen sukeltaneen jopa 100 metrin syvyyteen.
Nuori halli. Klikkaamalla kuvaa pääset lukemaan YLE:n kiinnostavan artikkelin harmaahylkeistä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
VINKIT HYLJEBONGAUKSEEN
Oman kokemukseni mukaan hylkeiden parhaita bongauspaikkoja Saariston rengastien varrella on etenkin Korppoo – Houtskari lauttamatkan varrella näkyvät pienet luodot ja esimerkiksi Kivimon lossin (Roslax – Kivimo) ympäristö sekä ylipäätään koko Houtskarin ympäristö. Välillä hylje pulahtaa pintaan veneen vierellä tai peräaalloissa. Tuntuu kuin hylkeet olisivat uteliaita. Välillä hylkeen voi nähdä uivan selällään verkkaiseen tahtiin samalla kun se pitelee evillään kiinni kalasta, jota on syömässä. Omituisinta on kuitenkin hylkeiden rohkeus, sillä olen useamman kerran nähnyt hylkeen syömässä kalaa Suomen lyhintä lossimatkaa, 169m, ajavan Kivimon lossin vieressä.
Kerran yksi naapuri kertoi, että oli istuskellut kaikessa rauhassa huussissa ja kuullut ulkoa outoa aivastelua. Isäntä oli sitten avannut huussinoven jalalla ja yllättynyt, kun hylje tuijotti häntä mökkirannan vedessä. Kumpi lie yllättyneempi.
HYLKEENMETSÄSTYS
Hylkeillä on historiallinen merkitys saariston asukkaille. Esimerkiksi Ahvenanmaan ensimmäiset asukkaat olivat nimenomaan hylkeenpyytäjiä. Hylkeenmetsästys periytyy jo esihistoriallisilta ajoilta, mutta nykyään hylkeiden metsästyksen syy on lähinnä se, että hyljekannat kasvavat paikoitellen niin suuriksi, että ne haittaavat ammattikalastajien ja kalankasvattajien elinkeinon hankkimista. Hylkeet syövät paljon kaloja ja viihtyvät siksi samoilla apajilla kalastajien kanssa. Saalistaessaan kaloja hylkeet rikkovat kalastajien pyydyksiä, syövät saaliita ja pienentävät kalakantoja. Pelkkä hylkeiden läsnäolokin pelottaa kalaparvet muualle. Varsinaisesti ongelmia eivät tuota pienet itämerennorpat vaan suuret harmaahylkeet.
Esimerkiksi vuonna 2020 harmaahylkeistä maksettiin Maa- ja metsätalousministeriön taholta 500 euron ns. tapporahaa (250 euroa tappamisesta, 100 euroa kuljettamisesta ja 150 euroa hautaamisesta). Tapporaha perustuu siihen, että hylkeenpyynti on ensinnäkin hyvin vaikeaa ja vaativaa, toisekseen se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Hyljetuotteiden myynti on Suomessa nimittäin täysin kiellettyä. Harmaahylkeen pyyntiin ei kuitenkaan tarvita lupaa, vaan se on niin sanotun kiintiömetsästyksen piirissä, jolloin riittää pelkkä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Vuonna 2021 koko Suomen (sisältäen Ahvenanmaan) kannanhoidollinen metsästyskiintiö on 1050 yksilöä. On kuitenkin tavanomaista, että vuosittaisesta kiintiöstä täyttyy vain noin viidesosa.
Hallia metsästettiin 1900 -luvun alussa niin taljan, lihan kuin rasvankin eli traanin takia. Harmaahylkeiden kanta kuitenkin romahti pahasti 1970 -luvulla ympäristömyrkkyjen ja liiallisen metsästämisen vuoksi. Tällä hetkellä hallikanta on elinvoimainen, mutta vielä vuosituhannen vaihtuessa kanta oli silmälläpidettävä.
Kalastajat ja hylkeet ovat aina eläneet rinnakkain, joten toivottavasti tämä on mahdollista myös tulevaisuudessa. Tasapainon löytäminen ei vain aina ole helppoa.
Harmaahylje on laumaeläin toisin kuin itämerennorppa
HYLKEIDEN SUOJELEMINEN
Hylkeiden suojelemiseksi on perustettu erillisiä hylkeiden suojelualueita Metsähallituksen toimesta. Esimerkiksi Paraisten Korppoossa Grimsörar ja Nauvossa Mastbådan sekä Kustavissa Södra Sandbäckin hylkeidensuojelualue ovat tällaisia alueita, jotka kuuluvat myös osana Natura 2000- verkostoon. Suojelualueiden sisällä on hyljeluotoja, eikä luodoille saa nousta maihin kuin rajoitetusti. Haluatko lukea ja tietää enemmän hylkeiden suojelualueista? Tutustu Metsähallituksen hylkeitä käsitteleviin sivuihin tästä linkistä.
LOPUKSI
Tällaisia hyljejuttuja halusin jakaa teidän kanssanne tällä kertaa. Olisi hauskaa, jos joku keksisi järjestää esimerkiksi hyljesafareita kaikille hylkeistä kiinnostuneille saariston ystäville. Houtskarissa en ainakaan itse ole tällaiseen palveluun koskaan törmännyt. Yhtä lailla tilausveneajot ja vaikkapa sightseeing -veneilyt voisivat olla Saariston rengastietä kiertävien suosiossa. Toivottavasti joku rohkea uskaltautuu joskus kokeilemaan tällaista bisnestä, joka tietenkin vaatii hyvän markkinoinnin. Kiitos koronan, rengastie on kuumempi kohde kuin koskaan ennen. Vink vink. 🙂
Onko sinulla ollut hauskoja kohtaamisia hylkeiden kanssa? Olisi hauska kuulla niistä! Minulle voit laittaa viestiä niin blogin kommenttikenttään, Facebookiin, Instagramiin kuin sähköpostiinkin (osoitteen löydät ylävalikosta Ota yhteyttä – kohdasta). Kuulisin myös mielelläni juttutoiveita. Otathan siis reippaasti yhteyttä. Seuraava postaus on jo mietinnässä.
Oletko muuten jo käynyt katsomassa saaristokuulumisiani kuvien muodossa Instagramissa Saaristossa suhisee tai Facebookissa Saaristossa suhisee? Teet minut iloiseksi liittymällä tykkääjien joukkoon.
Käytän evästeitä tarjotakseni sinulle parhaan mahdollisen lukijakokemuksen. Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.Ok
