Turun saaristo elää ja muuttuu vuoden mittaan. Jokainen kuukausi tuo mukanaan omanlaisensa maiseman ja tunnelman. Tässä blogipostauksessa olen hieman hassutellut ja koonnut jokaiselle kuukaudelle kaksi kuvaa, jotka kertovat saariston maisemien tunnelmista. Talvi saattaa yllättää tai jäädä tulematta, kevät voi hiipiä hiljaa tai saapua rytinällä. Saaristo ei ole koskaan täysin samanlainen – ja juuri siinä piilee sen viehätys.
TAMMIKUU
HELMIKUU
MAALISKUU
HUHTIKUU
TOUKOKUU
KESÄKUU
HEINÄKUU
ELOKUU
SYYSKUU
LOKAKUU
MARRASKUU
JOULUKUU
Mukavaa, että jaksoit katsoa kuviani. Kuukausien kuvien ei ole tarkoitus olla ääripäitä sääolosuhteiden vaihteluista, vaan näyttää erilaisia tunnelmia kuluneiden 13 vuoden ajalta Saaristomereltä.
Seuraavaan postaukseen kirjoittelen jälleen veneretkivinkin. Pysypäs siis kuulolla ja hei, olisi todella mukavaa, jos ottaisit Instagram- ja Facebook– tilini seurantaasi. Seuraajat motivoivat minua jatkamaan saaristoaiheilla. Otan myös supermielelläni vastaan postaustoiveita. 🙂 Aurinkoista kevättä!
Kesän lähestymisen kunniaksi ajattelin jakaa kokemuksiani kivoista veneretkikohteista. Ehkä sinäkin innostut näistä Saaristomeren helmistä tai olet jo käynytkin. Aloitetaan veneretki Vitörenistä.
Vitöreniin arkkitehdin suunnittelemaan saunaan
Jos haaveilet ainutlaatuisesta saunakokemuksesta saaristossa, on Vitörenin sauna on ehdottomasti vierailun arvoinen. Tämä julkinen sauna sijaitsee siis Turun saariston länsiosassa, Houtskarin lähellä, ja se on avoinna kaikille saaristossa liikkujille.
Saapuminen ja sijainti
Vitören sijaitsee noin 60°18’25.8\”N 21°07’05.5\”E eli Houtskarista luoteeseen. Kuten kaikkien veneretkien kanssa, ennen reissuun lähtöä on hyvä tarkistaa sääolosuhteet ja varmistaa, että veneessä on riittävästi polttoainetta ja varusteita turvalliseen matkaan.
Vitörenin rannat eivät ole kaikkein helpoimpia pienveneille, sillä maasto on kallioista ja paikoin jyrkkää. Paras tapa rantautua on etsiä suojaisa kohta, jossa vesi on riittävän syvää ja kallio ei ole liian liukas. Me, kuten moni muukin, käyttää keulakiinnitystä ja köysiä kallioon kiinnittämiseen, sillä laituria ei ole. Jos tuuli sattuu olemaan voimakas, rantautuminen voi vaatia kärsivällisyyttä ja muutaman yrityksen.
Saunaelämys saaristossa
Vitörenin sauna on rakennettu vuonna 2018 osana Lundin yliopiston arkkitehtuuriprojektia nimeltä ”Architecture through practice”. Projekti tutki, miten arkkitehtuuri muuttuu, kun suunnittelija on myös rakentaja. Vitörenin saari valikoitui saunan sijainniksi siksi, että saari on historiallisesti ollut tärkeä kalastuspaikka Nåtön kylälle. Aiemmin saarta käytettiin erityisesti silakan kalastukseen, ja saari onkin edelleen yhteisomistuksessa, vaikka kalastus on vähentynyt.
Vitörenin sauna on suunniteltu kestämään saariston olosuhteita ja tarjoamaan lämpimän hengähdyspaikan kaikille saaristossa liikkujille. Saunan seinät ovat aaltoilevaa puupaneelia, mikä tekee siitä visuaalisesti ainutlaatuisen ja samalla käytännöllisen. Saunan rakentaminen oli tapa elvyttää saaren yhteisöllistä käyttöä ja tarjota kaikille saaristossa liikkujille avoin tila rentoutumiseen. Rakennuksen aaltoilevat seinät syntyivät kokeilujen kautta, kun suunnittelija kehitti menetelmän, jossa puupaneelit yhdistetään joustavasti ja helposti kuljetettavalla tavalla. Eikö olekin aika uskomatonta, että tällainen sauna sijaitsee keskellä merta. Toisaalta, voisiko parempaa paikkaa ollakaan? Mielettömät maisemat!
Mitä mukaan saunareissuun?
Saunaretkelle pitää varata joitakin tarvikkeita mukaan. Tässä minun listani. Näillä pitäisi pärjätä.
Omat polttopuut ja löylyvesi – saunan kiukaaseen saa käyttää vain makeaa vettä, joten sekä polttopuut ja löylyvesi kannattaa tuoda mukana.
Pyyhe ja uimapuku – saunan jälkeen on ihana pulahtaa mereen. Varothan liukkaita ja jyrkkiä kallioita etenkin vedestä noustessa.
Roskapussi – saari pidetään siistinä, joten jokainen vie omat roskansa mukanaan.
Eväät ja juotavaa – saaristossa ruoka maistuu aina paremmalta!
Tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä
Näkymiä Vitörenin saunasta
Vitörenin sauna ei ole vain paikka rentoutumiselle, vaan myös yhteisöllinen kohtaamispaikka. Vierailijat voivat kirjoittaa terveisensä saunan vieraskirjaan ja jakaa kokemuksiaan muiden kanssa. Saarella voi myös nauttia luonnon rauhasta, kalastaa tai vain istua kallioilla ja katsella horisonttia tai ihailla saaren karua kauneutta pienine kukkineen.
Jos et ole vielä käynyt Vitörenissä, suosittelen lämpimästi lisäämään sen kesän vierailukohteiden listalle. Tämä saariston helmi tarjoaa ainutlaatuisen saunakokemuksen ja mahdollisuuden nauttia saariston kauneudesta täysin siemauksin.
Kuulisin mielelläni myös sinun retkivinkkisi. Minne kannattaisi kokka suunnata tulevana kesänä? Meillä on noin 6,5 metrinen moottorivene (ei yöpymiskoppia) hyvällä moottorilla. Veneen koko ja ominaisuudet asettavat omat ehtonsa vierailukohteille.
Saariston rengastietä kiertäessä iskee helposti runsauden pula siitä, mihin kaikkialle kannattaa poiketa vierailulle. Haluan jakaa kanssanne muutaman saariston täsmäkohteen eli tärpin, joita itse suosittelen. Esittelen rengastien tärpit hieman alempana.
Saariston Rengastie tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden kokea saariston idylli ja luonnonkauneus. Rengastie on kesällä 2024 auki toukokuun 10. päivästä aina syyskuun 8. päivään saakka. Reitti kulkee läpi Turunmaan saariston ja tarjoaa unohtumattomia elämyksiä niin maisemien, kulttuurin kuin gastronomiankin parissa. Monet kohteet ovat auki vielä syyskuun 8. päivän jälkeenkin, mutta kokonaista rengasta ei voi kulkea, sillä Houtskarin ja Iniön välinen alus lopettaa liikennöintinsä tuolloin. Mikään ei kuitenkaan estä ajamasta pienempiä etappeja koko rengastien sijaan. Rengastien kiertää noin 50 000 ihmistä vuosittain, joten pieni ennakkosuunnittelu reissuun lähtiessä ei ole pahitteeksi.
Tärpit kesälle 2024
Turunmaan saariston rengastien varrella on lukuisia nähtävyyksiä, jotka kannattaa kokea. Koko matkan ajan voi ihailla saariston kauneutta ja tutustua paikalliseen kulttuuriin, mutta haluan vinkata teille vielä oman hyväksi havaitsemani tärpit onnistuneeseen Saariston rengastien reissuun.
Kun saariston rengastietä lähtee kiertämään myötäpäivään, Kuusiston piispanlinnan rauniot sijaitsevat Kaarinassa noin 11 kilometrin päässä rengastiestä. Poikkeaminen kuitenkin kannattaa. Vaikuttavat rauniot ja kaunis luonto ovat historiansa takia todellakin vierailun arvoisia. Piispanlinna eli kukoistuskauttaan 1400-luvulla ja oli aikoinaan Suomen katolisen piispan tukikohta. Ylellisyyttä huokuvassa linnassa oli käytössä moderneja maailmalta tuotuja ratkaisuja.
Kaarinasta matka jatkuu Paraisille, jossa sijaitsee uskomaton Salvador Dalin näyttely ja huonekalukauppa Art Bank. Art Bank on mielenkiintoinen kohde, joka tarjoaa surrealistisen taiteilijan teoksia ja elämyksiä. Varaa ohjattu kierros aina ennakkoon. Toinen vaikuttava paikka Paraisilla on Nordkalkin avokalkkilouhos, jonne näköalapaikalta on huikeat maisemat. Viereen pääsee autolla.
Nauvon satamaon puolestaan Saaristomeren suurin ja suosituin satama, jossa voit nauttia monipuolisista palveluista ja saariston eloisasta tunnelmasta. Nauvosta pääsee myös Seilin saarelle. Saari on tunnettu historiastaan spitaalisten ja mielisairaiden karkotuspaikkana ja tarjoaa nykyään ainutlaatuisen yhdistelmän historiaa ja luontoa.
Korppoossa haluaisin kovasti suositella nykytaiteeseen keskittyvää paljasjalkapolkua, mutta nyt polku on harmillisesti lepotauolla. Paljasjalkapolun sijaan kannattaa vierailla Saaristokeskus Korpoströmissä, joka on monipuolinen tukikohta, jossa on myös laadukkaita vaihtuvia näyttelyitä -historiaa ja taidetta.
Houtskarissa, Saariston rengastien läntisimmässä pisteessä, keskitytään nauttimaan rauhasta ja luonnosta. Houtskari tarjoaa myös makuelämyksiä, joita ei kannata sivuuttaa. Esimerkiksi Hyppeis Värdshusetissa on kesäisin vierailevat huippukokit, jotka ovat tulleet tunnetuiksi suomalaisista huippuravintoloista. Myös Näsbyn saaristolaismuseo on kokemisen arvoinen. Lisää Houtskariin liittyviä vinkkejä löydät blogistani.
Iniössä Norrbyn luontopolku tarjoaa mahdollisuuden nauttia Iniön saaren kauniista luonnosta ja rauhasta.
Kustavissa Kustavin Savipaja ja häikäisevä Cirque de Soleilissakin esiintyneiden ammattilaisten Art Teatro-sirkustalo sirkusfestivaaleineen tarjoavat ainutlaatuisia kokemuksia.
Turussakin on paljon nähtävää. Itse ottaisin kohteiksiTurun linnan, Ruissalon puiston ja Turun arkeologisen museon Aboa Vetus Ars Novan. Kaikki nämä ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia kohteita ja kyllähän Aurajoessa kelluvassa jokilaivassakin on kiva välillä vierailla.
Kirkoista pitäville hienoja tutustumiskohteita ovat keskiaikaiset kirkot, joita löytyy jokaiselta saarelta. Kirkon viileydessä on myös hyvä viilentyä ja rauhoittua helteen keskellä. Saariston Rengastiellä on myös useita näköalatorneja, joista avautuvat henkeäsalpaavat maisemat yli Saaristomeren. Esimerkiksi Houtskarin saarella Jerviksen kylässä sijaitseva Borgbergetin -torni tarjoaa upeat näkymät merelle ja on ihanteellinen paikka evästauolle.
Toivottavasti vinkeistäni on apua mukavan reissun suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Kuulisin mielelläni, jos sinulla on jokin aihe, josta toivot minun kirjoittavan. Laitathan viestiä vaikka Instagramissa. Olisin myös iloinen, jos ottaisit tilini seurantaan. Kotisivuni löydät osoitteesta www.saaristossasuhisee.com, Instagram- tilin osoitteesta Saaristossasuhisee/Sussisussiija Facebookin Saaristossa suhisee. Otathan myös yhteyttä, jos haluat tehdä markkinointiyhteistyötä kanssani. Olen käytettävissänne.
Lomasesonki on heinäkuussa vilkkaimmillaan ja Suomi on kauniita paikkoja pullollaan, mutta yksi lomakohde on vailla vertaansa ja ulkomaanmatkaankin verrattavissa, nimittäin Turun saaristossa kiertävä Saariston rengastie. Rengastien varrella on kauniin saaristoluonnon ja upean meren lisäksi ihastuttavia kesäkahviloita ja erilaisia ravintoloita, monenlaisia majoitusmahdollisuuksia, hauskoja saaristolauttamatkoja, paikallisten tuotteiden myymälöitä ja vaikka mitä muuta näkemisen ja kokemisen arvoista. Mitä ulommaksi saaristossa etenet, sitä enemmän tunnet olevasi kuin ulkomailla meren kimmeltäessä turkoosina.
Mietit ehkä vielä, mikä Saariston rengastie oikeastaan onkaan? Saariston rengastie on kokonaisuudessaan noin 250 kilometriä pitkä matkailureitti Turunmaan saaristossa Saaristomerellä. Siellä, missä maanteitse ei pääse etenemään, korvaavat maantielautat ja lossit varsinaiset tieyhteydet. Saariston rengastie alkaa virallisesti Turun tuomiokirkolta jatkuen Kaarinaan ja sieltä Paraisille, josta lähtee ensimmäinen lauttayhteys Nauvoon. Nauvosta (meri)tie vie ihastuttavaan Korppooseen ja sieltä rengastien läntisimpään pisteeseen Houtskariin, josta matka jatkuu Iniön, Kustavin ja Taivassalon kautta Naantaliin ja sieltä lopulta takaisin Turkuun. Suorittaja ajaa reitin päivässä, nautiskelija käyttää reissuun useamman päivän paikallisia palveluja hyödyntäen. Reissuun voi lähteä niin omalla autolla, moottoripyörällä, matkailuautolla, polkupyörällä tai vaikka jalkaisin. Reitti sopii koko perheelle tai vaikkapa kaveriporukoille tai omasta rauhasta nauttivalle yksinmatkaajalle.
Rengastie on mahdollista tehdä myös lyhyempänä versiona, jolloin Nauvosta kuljetaan Korppoon sijaan Rymättylän kautta Naantaliin ja takaisin Turkuun.
”Mitä ulommaksi saaristossa etenet, sitä enemmän tunnet olevasi kuin ulkomailla.”
TERVETULOA HOUTSKARIIN
Turusta lähdettyään matkaaja ajaa Kaarinan läpi Paraisille, jossa Paraisten lauttarannassa on vuorossa rengastien ensimmäinen lauttamatka Nauvoon. Nauvosta matka jatkuu Korppooseen ja sieltä edelleen Suomen pisimmän lauttamatkan 9,5 kilometriä (kesto noin 30 minuuttia) Houtskariin. Korppoon ja Houtskarin väliä kulkeva lautta saapuu ja lähtee Houtskarin päässä Kittuisten lauttarannasta. Kittuisissa sijaitsee myös paljon positiivista huomiota saanut Kittuis Camping-leirintäalue, jossa on yöpymismökkejä sekä teltta- ja karavaanipaikkoja. Uusien yrittäjien myötä myös kahvilatoiminta on piristynyt ja erityiskiitosta ovat saaneet mm. erikoiskahvit ja itsetehdyt smoothiet. Leirintäalueen kahvilassa kannattaa vierailla nauttimassa tuoretta pullaa ihan vain lauttaa odotellessakin.
Houtskarissa matka jatkuu Kittuisista kohti Mossalaa, mutta ennen suuntaamista Mossalaan kannattaa tehdä välipysähdys Houtskarin keskustassa Näsbyssä. Näsbystä löytyy mm. päivittäistavarakauppa M-Market Houtskär, jonka tiloissa sijaitsee myös posti ja apteekkipiste. Lisäksi kaupan pihalla on tankkauspiste. Näsbystä löytyy myös Näsbyn vierasvenesatama erinomaisine palveluineen. Vierasvenesatamassa toimii ihastuttava ravintola GrillCafe Skagen, joka tunnetaan saariston parhaimmista hampurilaisista. Lisäksi kylällä on herkullista kalakeittoa, lounasta ja mm. pizzoja tarjoava ravintola Sybarit, jossa on myös Bed and Breakfast–palvelu. Näsbyssä kannattaa myös vierailla kauniissa Houtskarin ristikirkossa ja saaristomuseossa, kiertää kirkolta lähtevä kulttuuripolku ja tehdä ostoksia keskustan Lyckebo-torilla.
Houtskarin keskustan lisäksi kannattaa ehdottomasti vierailla Hyppeisissä, jossa sijaitsee kauniiden venevajojen lisäksi menestystä niittänyt Hyppeis Värdshus. Hyppeis Värdshus on pieni butikhotelli, jossa Suomen huippukokit tekevät upeita illallismenuja koko kesän ajan. Konsepti on jo usean kesän ajalta tuttu. Illalliselle ja hotelliin kannattaa varata paikat ajoissa, sillä suosiosta johtuen paikat menevät kuin kuumille kiville. Matkalla Hyppeisiin kannattaa vierailla myös Borgbergetin näköalatornissaja samalla kirmata näköalatornin yhteydessä olevat kuntoportaat muutamaan kertaan.
Houtskarin Näsbyn ja Hyppeisten jälkeen matkasi jatkuu rengastietä pitkin kohti Houtskarin Mossalaa. Mossalaan päästäksesi edessä on kuitenkin kaksi lossimatkaa. Ensin tulee eteen Suomen lyhin lossimatkaKivimolle. Ylitys kestää vain noin 2 minuuttia ja on pituudeltaan 169 metriä. Aiempiin aikataulussa kulkeviin lauttoihin verrattuna Kivimon lossi ajaa tarpeen mukaan koko ajan lukuun ottamatta lyhyitä taukoja klo 9.10-9.30, 11.40-12.00, 17.10-17.30 ja 20.30-20.50.
Kivimon lossin jälkeen matka jatkuu Kivimon kylän ohi Björkön kylään. Björkön kylässä kannattaa käydä syömässä tai nauttimassa virvokkeita ja jäätelöä rannan tuntumassa olevassa ravintola Björkö Båthus Bar & Grillissä. Samalla voi ihastella kauniiden venevajojen sarjaa rannassa. Rannasta lähtee myös reitin seuraava lautta eli Mossalan lossi. Lossi ajaa non-stop lukuun ottamatta samoja pieniä taukoja kuin Kivimon lossillakin (klo 9.10-9.30, 11.40-12.00, 17.10-17.30 ja 20.30-20.50).
Mossalan lauttarannassa, josta lautat lähtevät kohti Iniötä sijaitsee myös Mossala Island Resort -lomakylä, jossa voi yöpyä ja nauttia ravintolan palveluista. Lomakylän alueella sijaitsee myös näköalatorni sekä uimaranta ja frisbeegolf-rata.
HOUTSKARISTA MATKA JATKUU
Saariston rengastien ainoa maksullinen lautta eli Iniön lautta Antonia lähtee aivan Mossalan lomakylän rannasta. Huomioithan, että tähän asti maantielautat ja lossit ovat liikennöineet verrattain tiheästi, mutta Iniön Antonia- laivalla on selvästi harvemmat vuorovälit. Voit tarkistaa Antonian hinnat ja aikataulut täältä.
”Reitin voi hyvin ajaa päinvastaiseenkin suuntaan tai voit ajaa vain jonkin tietyn pätkän reitistä ja kääntyä takaisin.”
Iniöstä matka jatkuu Kustaviin, sieltä Taivassalon kautta Merimaskuun ja lopulta Naantaliin, jossa voi samalla reissulla vierailla vaikkapa Muumimaailmassa tai Naantalin kylpylässä. Naantalista matka jatkuu takaisin lähtöpisteeseen Turun tuomiokirkolle. Tarkempia reittitietoja löydät esimerkiksi täältä.
Meneekö pää pyörälle kaikista ylityksistä ja aikatauluista? Saariston rengastien voi kiertää myös päinvastaiseen suuntaan tai voit ajaa reittiä vain osan matkaa tai ajaa vaikka edes takaisin. It’s your choice. Koska nähtävää ja käytävää löytyy paljon, kannattaa kuitenkin varata suht väljä aikataulu reissulle. Lautat voivat olla välillä myös tupaten täysiä, joten lauttarantoihin kannattaa saapua hyvissä ajoin. Tärkeää on muistaa toimintasäännöt lauttarannoissa, aluksissa ja kapeilla saaristoteillä. Suosittelen myös varaamaan yöpymiset etukäteen etenkin heinäkuussa.
Saariston rengastiestä on olemassa kaksi versiota: pidempi ja lyhyempi.
Näkymiä saaristolautan ikkunasta
VINKKEJÄ MATKALAISILLE
Kirjoitan tähän blogiin vinkkejä Saariston rengastietä kiertäville etenkin täältä Houtskarin saariston näkökulmasta. Lisäksi löydät Saaristossa suhisee -sivuniInstagramista ja Facebookista, joihin päivitän pienempiä menovinkkejä, kuulumisia ja saariston ihmeellisyyksiä blogia tiheämmin. Pysythän kuulolla ja otat kanavani seurantaasi. Julkaisujani saa mielellään myös jakaa. Suuri kiitos kiinnostuksesta sivujani kohtaan.
Tänään perheen yhteinen ruokailu keskeytyi, kun rupesimme kiikaroimaan kahta sulan jään aukolla seisoskellutta nuorta merikotkaa. Ei siinä mitään. Olemme tottuneet näihin patsastelijoihin, mutta kun jääsulassa näkyi kummallista liikehdintää. Ensin ajattelimme asialla olevan hylkeen, mutta tarkempi seuranta paljasti kolme saukkoa temmeltämässä vuoroin meressä vuoroin jäällä. Vauhtia piisasi ja hauskaa näytti olevan. Varmaan merikotkillekin siinä oli sirkushupia. Kummatkaan elukat eivät toisistaan piitanneet ja hajurakoa oli korkeintaan pari metriä. Saukoista ilahtuneena halusin kirjoittaa teille tällä kertaa hieman näistä rantojen veijareista.
SAUKKO – NIMENSÄ VEROINEN LUTRA LUTRA
Saukon (ruotsiksi utter) latinan kielinen nimi lutra lutra kuvastaa hyvin saukon leikkisää luonnetta. Saukkoja pidetään sosiaalisina ja älykkäinä eläiminä, jotka voivat huvitella vaikkapa mäenlaskun merkeissä rantatörmällä. Saukko luokitellaan niin sanottuihin alkusuomalaisiin lajeihin, sillä se on todennäköisesti kotiutunut Suomeen heti, kun vesistöt avautuivat viimeisen vetäytyvän jäätikön jäljiltä. Saukolla on myös vahva jalansija suomalaisessa perinteessä josta kertovat esimerkiksi monet saukkoalkuiset paikannimet kuten Saukkoski ja Saukkosaari sekä nykyään yleinen Saukko -sukunimi, joka on ilmeisesti tullut aikanaan saukonpyytäjien saaman lisänimityksen kautta.
Suomessa elelevä saukko on näätäeläimiin kuuluva euraasiansaukko. Saukkoja tavataan koko maailmassa vain kolmessa maanosassa: Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa. Kaiken kaikkiaan maailmassa on 13 saukkolajia. Pienin saukkolajeista on merisaukko, jota tavataan vain Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä, kun taas suurin saukkolajeista on erittäin uhanalainen Etelä-Amerikassa tavattava jättiläissaukko, jonka pituus voi olla hännästä nenän päähän jopa 230 senttimetriä. Merisaukon vastaava mitta on noin 120 senttimetriä.
Suomalaisen saukon pituus nenästä hännän päähän vaihtelee noin reilusta metristä 150 senttimetriin. Täysikasvuinen saukko painaa sukupuolesta riippuen viidestä yhteentoista kiloon urosten ollessa naaraita selvästi isompia. Välillä saukko sekoitetaan villiintyneeseen tarhaeläimeen minkkiin, joka kyllä on samanmuotoinen, mutta selvästi saukkoa pienempi. Minkki painaa vain noin puolesta kilosta kahteen kiloon. Suomessa saukkoa tavataan koko maassa joskin vahvin saukkokanta esiintyy Järvi-Suomessa.
Suomen saaristoissa saukko ei ole aivan itsestään selvyys, sillä saukko on ennen kaikkea makeaan veteen sopeutunut laji. Saukko kuitenkin kykenee elämään myös meren äärellä, jos se saa päivittäin turkkinsa puhtaanapitoon suolatonta vettä. Muuten turkin vettähylkivä ja siten saukolle elintärkeä ominaisuus kärsii. Itämeren vähäsuolaisuudesta johtuen suola ei kuitenkaan ole ollut iso ongelma saukoille. Suomessa saukko viihtyykin yhtä lailla merenlahtien ja ulappien kuin sisämaan purojen ja järvien partailla.
Saukko on fyysisesti sopeutunut elämään kahdessa ympäristössä: vedessä ja maalla. Sen ruumiinrakenne on virtaviivainen ja hieman hyljettä muistuttava, minkä lisäksi saukolla on vedenpitävä ja lämpöä hyvin eristävä turkki. Vesielämään sopeutuminen näkyy varpaiden välissä olevina räpylöinä ja siinä, että saukko kykenee sukeltaessaan sulkemaan hengitystiet ja korvansa. Vedessä liikkumista auttavat myös tyvestä leveä häntä ja kuonon tuntokarvat, joista on apua saaliin löytämisessä esimerkiksi etenkin talviaikaan pimeistä pohjavesistä, sillä saukon näkö on heikko. Sen sijaan saukon haju- ja kuuloaisti ovat tarkat. Saukko voi olla sukelluksissa jopa viisi minuuttia saalistaessaan veden ja jään alla.
SAUKON RAVINTO
Saukko syö ravinnokseen lähinnä kalaa, kuten ahvenia, haukia sekä särki- ja lohikaloja. Aikuinen saukko syö päivässä kilosta puoleentoista kiloon ravintoa, joten sillä pitää kiirettä saalistuksessa. Ruokavalioon kuuluu kalojen lisäksi satunnaisesti myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Toisinaan saukko herkuttelee myös vesimyyrillä ja piisameilla, matelijoilla ja jopa vesihyönteisillä. Ennen kaikkea saukko on kuitenkin erikoistunut pyytämään pohjamudissa eläviä kalalajeja.
Saukko on taitava kalastaja, jota eivät talvipakkasetkaan hidasta.
Saukot ovat hyviä sukeltajia. Saukko pystyy pidättelemään henkeään jopa 5 minuuttia ollessaan kalastamassa veden alla.
SAUKON ELINPIIRI JA PERHE
Saukon elinpiiri on valtava eläimen verrattain pieneen kokoon nähden. Uros voi pitää reviirinään jopa 40 kilometrin pituudelta rantaa ja kulkea tavanomaisilla saalistusmatkoillaan 10 kilometriä yössä. Ylipäätään saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely. Useimmiten saukot kulkevat erakkoina omaa vesi-ja rantareviiriään edestakaisin. Saukkolle on ominaista, että se pysyttelee aina mieluiten vedessä tai sen välittömässä läheisyydessä. Toisaalta saukko voi kulkea pitkiäkin matkoja maalla nälän ajamana.
Saukko pesii yleensä muille eläimille kuten mäyrille tai ketuille kuuluneissa koloissa. Saukko-emo saa poikasia kerrallaan 1–5 ja poikaset syntyvät 63–65 päivän kantoajan jälkeen. Naaras hoitaa poikasensa yksin, ja poikaset seuraavat emoaan liki koko ensimmäisen vuoden ajan, jonka aikana emo opettaa poikasiaan kalastamaan. Sen jälkeen poikaset jatkavat elämäänsä yksineläjinä.
Saukot elävät yleensä vain noin kolme tai neljä vuotiaiksi, mutta Euroopassa on tavattu jopa 17-vuotiaita saukkoja.
Saukkoja pidetään luonteeltaan älykkäinä, sosiaalisina ja hassuttelevina
SAUKKO PULASSA
Saukon elämä Suomessa ei ole ollut helppoa. Saukon kauniin ja tiheäkarvaisen turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin. Turkki oli arvokasta kauppatavaraa etenkin 1900-luvun alussa ja puolivälin jälkeen. Turhan tehokkaan metsästyksen myötä saukkokanta pieneni voimakkaasti pariinkin kertaan aivan sukupuuton partaalle. Laji onneksi rauhoitettiin ensin vuosiksi 1938-1950 ja uudelleen vuonna 1974. Sittemmin lajikanta on elpynyt, eikä metsästämistä ole enää sallittu. Vuodesta 2015 alkaen saukko on luokiteltu elinvoimaiseksi ja Suomessa arvioidaan elävän reilut 2 500 saukkoa. Yksistään metsästyksen loppuminen ei selitä saukkokannan elpymistä, vaan elpymistä on auttanut vahvasti myös vesistöjen puhdistuminen.
Tällä hetkellä saukon pahimpana uhkana pidetään lajin ekologiaan liittyviä ongelmia. Usein esimerkiksi vesistön säännöstely tai rannan perkaaminen karkottavat saukon. Ravintoketjun ylimpänä petona saukko on myös erityisen altis ympäristömyrkkyjen haitallisille vaikutuksille.
Surullista on myös se, että liikenneonnettomuuksien jälkeen kalanpyydyksiin hukkuminen on saukon yleisin tapaturmainen kuolinsyy. Kalasaaliit houkuttelevat saukkoja pyydyksiin. Tyypillisimmin saukko hukkuu rysään tai katiskaan, mutta yhtä lailla saukkoja on hukkunut verkkoihinkin. Olen itse nähnyt Houtsalan Norskatassa rannalle kuin varoittavaksi esimerkiksi nostetun katiskan, johon oli jäänyt saukko vangiksi. Ei mikään kaunis näky.
Kalastetaanhan me kaikki saariston ystävät aina vastuullisesti, eikä koskaan hylätä vanhoja kalapyydyksiä veteen. Mukavaahan näiden saukkojen temmeltämistä on katsoa, eikä lajimäärä ole niin suuri, että kenenkään tarvitsisi huolestua oman kalareviirinsä puolesta. Eletään siis jatkossa rinta rinnan, toisillemme tilaa antaen ja toisiamme arvostaen.
Toivottavasti postauksestani oli sinulle iloa. Kirjoitan tähän blogiin juttuja Turunmaan saaristossa liikkuville etenkin täältä Houtskarin saariston näkökulmasta. Pysythän siis kuulolla!
