Myrskybongausta saaristossa

Kesäsesongin ulkopuolella saaristossa voi harrastaa vaikkapa myrskybongausta. Lämpimien talvien johdosta tuntuu, että myrskyt ovat entisestään lisääntyneet. Toisaalta mikäs sen tunnelmallisempaa kuin tuijotella takkatulen ääressä myrskyävälle merelle. Tai jos oikein haluaa autenttisen kokemuksen, voi mennä ulos kokeilemaan miltä tuuleen nojaaminen tuntuu. Saaristossa on mahdollista kokea huikeita syys-, talvi- ja kevätmyrskyjä. Talvella sula meri ja pimeys tekevät myrskyn kokemisesta erityisen jännittävän. Lisäksi kesällä etenkin kesä-heinäkuussa on parhaimmat mahdollisuudet kokea ukkosmyrskyjä. Ukkosen jyrinä kuullostaa merellä upealta, kun ääni kiirii vettä pitkin ja kimpoilee kallioista. Horisontissa salamien räiske on vaikuttavaa. Onnekkaimmat myrskybongarit voivat bongata merellä liikkuvan trombin.

Sari ja Jens Friisin Silja Symphonyltä ottama ja Facebookissa 6.9.2019 jakama kuva Itämerellä kulkevasta trombista

Useimmat myrskybongauksesta kiinnostuneet ihmiset ovat ”taviksia”, jotka bongaavat myrskyjä kotipihallaan tai mökillä kuten minä. Moni mökkiläinen saapuukin sesongin ulkopuolella saaristoon vain kokeakseen kunnon myrskyn. Jos sinulla ei ole omaa mökkiä käytettävissäsi, mutta olet kiinnostunut saapumaan saaristoon harrastamaan myrskybongausta kesäsesongin aikana tai sen ulkopuolella, majoitusta Houtskarissa voi tiedustella esimerkiksi idyllisestä perhehotellista Hyppeis Värdshusetista tai mökkimajoitusta tarjoavasta Mossala Island Resortista.

Keltaiset Finferries -yhteysalukset kulkevat hyvin myös myrskysäällä. Toki force majeure voi välillä osua kohdalle, koska turvallisuus on aina tärkeintä. Myrskysäällä lauttojen keinutukseen ja autokannelle osuvaan suolaiseen kylpyyn kannattaa kuitenkin varautua. Mahdolliset poikkeukset aikatauluissa voi tarkistaa Finferriesin sivuilta.

Viime vuonna Houtskarissa kaivettiin sähkökaapeleita maan alle Carunan toimesta oikein urakalla, jotta sähkönjakelu olisi sujuvampaa. Itse olen huomannut, että maakaapeloinnista on ollut hyötyä ja sähkökatkojen määrä on selvästi pienentynyt. Työtä on toki vielä paljon tehtävänä. Ylipäätään saaristossa, jossa liikkuminen, tavaratoimitukset ja sähkönjakelu ovat mannerta haavoittuvaisempia kannattaa muistaa huolehtia siitä, että poikkeustilanteissa käytettävissä olisi suositusten mukainen vähintään 72 tunnin kotivara. Muun muassa Marttaliitto on listannut kotivarana tarvittavia ruokia ja apuvälineitä. Ideana on, ettei kotivara ole mikään erillinen ruoka-, vesi- ja lääkevarasto, vaan kotivara muodostuu niistä taloustarvikkeista, joita muutenkin arjessa käytetään.

”Puuskissa korkein mitattu tuulen nopeus merellä oli huimat 41,6 m/s”

Siitä huolimatta, että myrsky katkoo puiden oksia, puita kaatuu rannasta lopulta hyvin harvoin. Meilläkin monet yli 80 vuotiaat männyt kasvavat aivan vinossa. Puut ovat jo taimista lähtien sopeutuneet mereltä päin riepotteleviin tuuliin ja kallioiseen maaperään ja siksi upottaneet juurensa tiukasti maahan.

Saaristomänty tukevasti vinossa

AAPELI -MYRSKY

Hienoin itse kokemani myrsky oli Aapeli -myrsky 2.1.2019. Tuolloin tuuli puhalsi Ahvenanmaan Kökarin Bogskärissä eli verrattain lähellä meitä 10 minuutin keskiarvona 32,5 m/s. Hirmumyrskyn rajana on 33 m/s! Puuskissa korkein mitattu nopeus merellä oli huimat 41,6 m/s. Ulos ei tehnyt mieli mennä, koska räntäsadetuuli puhalsi vaakasuorassa ja katkoi mennessään isoja karahkoja puista. Lisäksi meteli ulkona oli ihan käsittämätön, eikä sitä voi edes kunnolla selittää. Meteli tuntui siltä kuin talvella olisi ajanut avoautolla räntäsateessa 100 km/h. Kunnon merimyrsky kannattaa itse kokea. Aapeli oli tosin myrskyksi hieman poikkeuksellinen. Se rikkoi tuulellaan jopa Suomen ennätyksen. Ilmatieteenlaitoksen virallisen tiedotteen Aapelin saavutuksista voit lukea tästä.

Hienoja myrskyjä on toki vaikka kuinka paljon, mutta oleellista on se, osuvatko tuulet omaan rantaan. Jos tuuli puhaltaa toiselta puolelta saarta, myrskyä ei välillä edes huomaa omassa rannassa. Aapeli -myrskyn johdosta olimme kuitenkin 13 tuntia sähköttä. Eipä siinä mitään, aikuinen pärjää hyvin. Trangian ja grillin avulla sai lämmintä ruokaa ja talo pysyi takan avulla lämpimänä. Kännyköitä ja tabletteja sai tarvittaessa ladattua autossa. 2v ja 3v lasten kanssa vuoden pimeimpään aikaan puuhan keksiminen sisätiloissa oli kuitenkin loppuajasta (yhteensä 2 vuorokautta sisätiloissa) jo vähän haastavaa ja juoksevaa vettä oli ikävä etenkin vaipanvaihtojen yhteydessä. Vettä toki oli saatavilla, vähintään Saaristomeren kyllyydeltä.

MUISTA TURVALLISUUS

Nauttiessasi saariston myrskyistä muistathan aina olla varovainen. Ensiapuvälineet kannattaa pitää lähettyvillä. Märät kalliot ja sammalet ovat hyvin liukkaita, eivätkä kumpparit suojaa salamaniskuilta, mutta lisäävät kyllä liukastumisriskiä. Lentävät oksatkin ovat riski. Laitureilla ja veneissä keikkuessa pelastusliivit ovat ehdottoman tärkeät turvavälineet. Turvallisin paikka ukkosella on tutkitusti auton sisällä (koskematta metalliosiin ja radiolaitteisiin). Kännykkään kannattaa myös ladata 112 -sovellus, joka näyttää sijainnin koordinaatit helposti ja jos suinkin on mahdollista, niin vältä myrskyssä yksin ulkona liikkumista. Kerro ainakin aikeistasi ja suunnitelmistasi jollekulle ennen lähtöäsi.

Myrskybongausta saaristossa

Aktiiviharrastuksena myrskybongausta harrastavia ihmisiä löytyy Suomesta arvioiden mukaan viitisen kymmentä. He liikkuvat ympäri Suomea ja osin myös ulkomailla jahdaten ja taltioiden hienojen myrskyjä samalla usein keräten tietoja Ilmatieteenlaitokselle. Myrskybongareilla on omia paikallisia nettisivuja sekä esimerkiksi Facebook-ryhmä, johon voit liittyä täältä. Lisäksi vaikkapa Ursan sivuilta löytyy myrskybongareille hyödyllisiä linkkejä kuten tutkakartta ja reaaliaikainen salamakartta.

Tätä blogikirjoitusta tehdessäni (16.2.2020, Houtskär) saaristossa on +5 c lämmintä, meriveden korkeus on +60 cm ja Pohjois-Atlantilta saapunut Dennis -sademyrsky ripottelee pienenäsuurena myrskynä saaristoa puhaltaen 21 m/s. Merkitsevä aallonkorkeus Ahvenanmerellä on yli 4 m. Takassa roihuaa tuli, sauna lämpiää ja ikkunasta näkyy valkopäisiä aallonharjoja. Ei valittamista.

Kuusi vinkkiä onnistuneeseen autoreissuun Saariston rengastiellä

Mikä ihmeen Fläsk och Päron-iltama?

Kesäisin saaristossa ja Houtskarin tapahtumakalentereissa näkyy mainoksia Fläsk och Päron- iltamista, mutta mistä oikein onkaan kyse? Minäpä kerron.

Fläsk och Päron on saariston erikoisherkkua, possua ja perunaa. Ja siis ihan tajuttoman hyvää! Fläsk och Päron- iltamissa tarjoillaan paikallisia uusia perunoita keitettynä, makoisaa possunkylkeä sekä erilaisia salaatteja kylkiäisiksi.

Perunaa, tuota saariston kultaa, kutsutaan ruotsiksi paitsi nimellä potatis myös nimellä päron. Päron- nimitystä käytetään meillä etenkin Suomen länsirannikolla ja Ahvenanmaalla.

Ruotsin kieleen päron (päärynä) on ilmeisesti päätynyt siksi, että perunoita kutsuttiin aikanaan maapäärynöiksi (jordpäron). Ensimmäiset maapäärynät viljeltiin 1600- luvulla Ruotsissa Uppsalan linnassa. Perunan nimihistoriassa on kuitenkin monenlaisia käänteitä ja käännöksiä, joissa peruna- ja bataatti- termitkin ovat sekoittuneet.

Tiesitkö muuten, että suurin osa Suomen varhaisperunoista kasvatetaan Varsinais-Suomen saaristossa? Houtskarissa perunat istutetaan peltoon jo maaliskuussa tai ihan viimeistään huhtikuun alussa säistä riippuen. Nostokypsiä perunat ovat toukokuussa ja monissa valmistujaisjuhlien pöydissä tarjoillaankin saaristossa kasvatettua varhaisperunaa.

Varhaisperunan viljely on hieman työläämpää kuin tavallisen ruokaperunan. Julkisuudessa on lähiaikoina käyty verrattain vilkasta keskustelua siitä, kannattako varhaisperunoiden viljely Suomessa kohta lainkaan, koska työvoimakustannuksiltaan edullisemmat tuontipotut (esim. Ruotsista) jyräävät markkinoille. Kulutuskäyttäytymisellä tähän ongelmaan voi kuitenkin yrittää vaikuttaa. Itse en edes vilkaise ulkomaisia pottuja. Mikään ei vedä vertoja suomalaiselle, puhtaalle ja maistuvalle ruoalle! Suositaanhan siis porukalla kotimaisia tuotteita ja sitä kautta työllisyyttä ja Suomen taloutta, eikös? 🧡

Fläsk puolestaan on possun kylkeä, joka paistetaan pannulla tiriseväksi pekonin tapaan. Suolaista ja rasvaista, nam! Tämä possu ei ehkä sovellu tiukimmille terveysintoilijoille, mutta kerran kaksi vuodessa se vaan on aivan ihanaa makoisien perunoiden ja hyvän seuran kaverina.

  • Varhaisperunoita saaristosta, uudet perunat, Turun saaristo, Houtskär, parhaat varhaisperunat
    Saaristo on tunnettu kesän ensimmäisistä uusista perunoista, jotka perinteisesti ehtivät valmistujaisjuhlien pöytiin.


MISSÄ JA MILLOIN FLÄSK OCH PÄRON- ILTAMIA PIDETÄÄN?

Fläsk och Päron- iltamia juhlitaan Houtskarin Mossalan saaressa sijaitsevassa Mossala Island Resort:issa eli Saariston lomakeskuksessa, jonne pääsee niin veneellä kuin autollakin. Voit tutustua paikan tapahtumakalenteriin tästä linkistä.

Vuoden ensimmäiset Fläsk och Päron- iltamat pidetään aivan kesäkauden alussa kesän alkamisen ja uuden perunasadon juhlistamiseksi. Toiset iltamat pidetään vastaavasti kesäkauden päätteeksi elokuussa samana lauantai-iltana kuin Muinaistulien yötäkin juhlitaan. Loppukesän pimenevät illat, lämmin meri, live-musiikki ja mukavat ihmiset tekevät illasta kokemisen arvoisen. Yleensä juhlat huipentuvat tansseihin ja jos sää sallii, voidaan rannoilla polttaa myös isoja ulkotulia tai kokko Muinaistulien hengessä.

  • Muinaistulien yö Turun saaristossa Saariston rengastiellä
    Fläsk och Päronia juhlitaan yleensä Muinaistulien yönä elokuun viimeisenä viikonloppuna

PERUNA MEILLÄ JA MAAILMALLA

Perunaa on viljelty ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikan Andeilla jo tuhansia vuosia sitten ja Eurooppaan peruna kulkeutui 1500- luvulla espanjalaisten valloittajien mukana. Suomeen peruna tiettävästi saapui 1700- luvulla. Ensimmäisiä mainintoja perunoiden käytöstä on Inkoon Fagervikin kartanosta 1720- luvulla ja perunanviljelyn erityisenä edistäjänä voidaan pitää Axel Laurellia, joka oli 1770- luvulla Asikkalan seurakunnan kappalainen, joka innostuneena saarnoissaan kehui perunoita kirkkoon kokoontuneelle väelle.

Tällä hetkellä peruna on Euroopassa yksi eniten käytetyimmistä ravintokasveista ja tilastojen mukaan keskiverto-suomalainen syökin noin 50 kiloa perunaa vuodessa. Perunan kulutus kuitenkin tippuu koko ajan erilaisien dieettien ja ruokamuotien seurauksena (esim. vuonna 1956 syötiin vielä 188 kiloa perunaa henkeä kohti). Kulutuksen väheneminen on sääli, sillä perunan hiili- ja vesijalanjäljet ovat paljon pienemmät kuin esimerkiksi pastalla tai riisillä ja samanaikaisesti ravinto-arvot perunalla ovat ylivoimaisesti paremmat.

🎶 Nähdään Possua ja Perunaa- juhlissa! 🎶

Kuusi vinkkiä onnistuneeseen autoreissuun Saariston rengastiellä

Saariston rengastie 2019- ja eikun reissuun!

  • Maantielautta Stella kulkee Korppoon ja Houtskarin väliä Turun saaristossa
    Saaristolautta Stella kulkee Korppoon ja Houtskarin välillä

6 vinkkiä onnistuneeseen autoreissuun Saariston rengastiellä

Lomareissut voivat välillä tuntua monestakin eri syystä stressaavilta, eikö? Saariston rengastien reitti on 250 kilometriä pitkä ja melkoisen vaiherikas. Kokosin siksi tähän postaukseen kuusi vinkkiä, joiden avulla toteutat mukavan autoreissun saaristoon. Kaikki vinkit olen itse kantapään kautta oppinut Saariston rengastietä vuosia jo huristellessani.

1. OLE AJOISSA LAUTTARANNASSA

Suurin osa lautoista kulkee aikataulun mukaan. Jos haluat varmistaa mahtuvasi johonkin tiettyyn lauttaan, kannattaa lauttarantaan saapua ajoissa. Toki mattimyöhäinenkin usein mahtuu mukaan, mutta takeita ei kuitenkaan ole. Henkilöliikenteen lisäksi lautoilla kulkee usein esimerkiksi kala-, peruna- ja tukkirekkoja sekä busseja, jotka vievät monen henkilöauton verran tilaa. Keväisin ja syksyisin on myös enemmän peräkärryjä ja venetrailereita liikkeellä. Olemalla hyvissä ajoin rannassa varmistat yleensä lauttaan mahtumisen.

2. OTA AUTOON MUKAAN JUOMISTA, EVÄITÄ JA TALOUSPAPERIA

Saariston rengastiellä on paljon mahdollisuuksia pysähtyä syömään tai ruoka-ostoksille. Jos kuitenkin yrität pysyä tiukassa aikataulussa ja autossa matkaa mukana pieniä lapsia, suosittelen ottamaan varmuuden vuoksi pienet eväätkin mukaan matkaan. Etenkin juomista on aina hyvä olla kaikille matkaajille.

Meillä otetaan aina aikuisille kahvit termosmukeissa mukaan ja lisäksi kylmää Sodastream- kuplavettä. Lapsille olen ottanut sekä pillipulloissa vettä että kaupan pillimehut. Lasten eväinä meillä on useimmiten kaupan valmiita pinaattilättyjä ja/tai äidin tekemiä paahtoleipä- sandwicheja. Nämä kolmioleivät ovat lasten herkkua ja niitä syödään vain automatkoilla, joten niiden viehätys perustunee tähän verrattain harvaan saatavuuteen. Lätyt ja kolmioleivät ovat myös siitä näppäriä, että ne säilyvät hyvin automatkan ajan lämpimässäkin.

Meillä matka kotoa saaristoon kestää yleensä 4 – 5 tuntia, joten lasten välipalat matkan aikana ovat ihan välttämättömiä. Lautoista Stellalla (Korppoo-Houtskari) ja Antonialla (Houtskari-Iniö) on kahvilat, joista saa pientä purtavaa tai lounasta. Kahviloiden aukiolo kannattaa kuitenkin aina varmistaa etukäteen, sillä ne eivät ole automaattisesti auki jokaisella vuorolla.

Olen eväiden lisäksi ottanut tavaksi pitää autossa aina yhden talouspaperirullan ja kosteuspyyhepaketin. On ihan uskomatonta, miten yllättävissä paikoissa ja tilanteissa paperia tarvitaan. Milloin kahvit roiskahtavat syliin, milloin lasten kasvot ovat jäätelöllä vuorattuja, milloin joku on astunut koiranläjään tai saanut putsattavan naarmun, lasten vaippa- ja piltti-iästä puhumattakaan. Olen huomannut, että ennakoimalla pääsee helpommalla. Jonain päivänä aion silti vielä viedä autoni johonkin ”ylelliseen” autojen sisäpesuun kaiken tämän reissaamisen ja sotkemisen jäljiltä.

  • Saaristossa on kaunista. Lähde sinäkin reissuun Saariston rengastielle!
    Saariston rengastiellä on kaunista. Aistit lepäävät saariston värejä, tuoksuja ja rauhaa ammentaessaan.

3. SUUNNITTELE MATKASI ETUKÄTEEN

Jos mahdollista, suosittelen suunnittelemaan matkan ainakin pääpiirteittäin etukäteen. Ainakin harvemmin, ja siis pisimpiä välejä, kulkevien lauttavuorojen aikatauluja kannattaa vähän pitää silmällä.

Itse kuulun niihin ihmisiin, joiden on tiedettävä mitä tapahtuu seuraavaksi. Suunnittelen melkeinpä aina, millä lauttavuorolla haluan kulkea Korppoo- Houtskari välin. Tämä lauttavuoro määrittelee sen, mihin aikaan kotoa pitää suunnilleen lähteä. On huomattavasti rentouttavampaa ajella, kun tietää, ettei jää lasten kanssa lauttarantaan odottelemaan lauttaa toista tuntia. Siinä voi nimittäin pienillä matkalaisilla olla jo aika paljon patoutunutta energiaa. Helteillä saa myös olla tarkkana, ettei jätä koiraa (tai miestä ja lapsia) kuumaan autoon. Tyhjäkäyntiä ei rannoissa tai lautoilla suositella, mutta välillä on pakko rikkoa ohjeistusta, jottei perhe ihan läkähdy tai vastaavasti talvella jäädy autossa.

4. VÄLTÄ PRIMETIME -REISSUJA

Jos haluaa vältellä jonoja ja isompia automääriä, kannattaa olla reissussa silloin kun muut eivät ole. Tiet saaristoon ja saaristosta pois ovat tukkoisimpia yleensä perjantaisin ja sunnuntaisin, jolloin matkailijoiden lisäksi useat mökkiläiset ovat liikenteessä.

Myös juhannuksena Saariston rengastiellä on paljon matkaajia. Tänä vuonna jonoja ilmeni aaton aattona, mutta juhannusaatto ja paluuliikenne sunnuntaina sujuivat mallikkaasti. ELY -keskus ja Finnferries pyrkivät ennakoimaan ruuhkahuiput ja ajamaan silloin lisäkalustolla jonojen välttämiseksi.

Poikkeukset lauttaliikenteessä

Välillä voin käydä niin onnettomasti, että liikenteessä ajava lautta syystä tai toisesta hajoaa. Lautat pyritään aina korjaamaan pika pikaa paikan päällä, mutta välillä ongelma on sellainen, että joudutaan ottamaan varalautta käyttöön. Tällaisissa ongelmatilanteissa ruuhkia voi muodostua, mutta kärsivällisyydellä (ja eväillä) näistäkin selviää. Lauttahenkilökunta tekee aina kaikkensa ja joustaa vuoroissa, jotta matkaa voitaisiin jatkaa mahdollisimman nopeasti. Minusta Finferries tarjoaa kymmenen pisteen ja papukaijamerkin arvoista palvelua matkalaisille. ❤️ Mahdollisia häiriötiedotteita pääsee katsomaan Finferriesin nettisivuilta ko. reitin tai Ajankohtaista- osion kohdalta.

”Olen monesti kiittänyt mielessäni, että Pikku Kakkonen on suorastaan Nobelin rauhanpalkinnon arvoinen ohjelma!”

5. KÄY VESSASSA LÄHTIÄISIKSI

Ennen matkaan lähtöä kannattaa aina käydä vessassa. Osalla lautoista on yleisövessat, mutta niihin voi olla tunkua ja koska ylitykset ovat usein verrattain lyhyitä, ei vessajonossa ehdi kovin kauaa seisoa.

Useimmissa lauttarannoissa on myös ilmaiset yleisövessat, mutta valitettavasti monien kunto on aivan karmiva. Huoltoasemiakaan ei reitin varrelta kovin montaa löydy, (tankkauspisteitä kyllä löytyy useampia). Vessoja saisi minusta olla enemmän niin, että jokaisessa lauttarannassa olisi ainakin yksi siisti Bajamaja tms. Tämä vessa-case on ehkä suurin miinus koko Saariston rengastiellä. Onneksi matkalla on myös paljon kahviloita ja ravintoloita, joissa maksaville asiakkaille on asiakasvessat käytettävissä.

6. OTA RIITTÄVÄSTI VIIHDETTÄ MUKAAN

Olen reissannut saaristossa lasteni kanssa paljon ihan heidän syntymästään asti. Neljän vuoden kokemuksella vinkkaan, että on parempi ottaa liikaa viihdykkeitä mukaan kuin liian vähän. Meillä toimii parhaiten lastenlaulut cd:ltä tai bluetoothilla autoradiosta. Lisäksi tiukoissa paikoissa lapsille laitetaan takapenkin keskiosaan iPadi ja sieltä tulemaan Pikku Kakkonen tai jokin lasten elokuva. Myös Pikku Kakkosen sovelluksessa olevat pelit ja kuunnelmat ovat nyt leikki-ikäisten suosiossa. Olen monesti kiittänyt mielessäni, että Pikku Kakkonen on suorastaan Nobelin rauhanpalkinnon arvoinen ohjelma! Ja miten ihmeessä ennen pärjättiinkään ilman sähköisiä apuvälineitä? 😉 Sitten muistan omasta lapsuudesta paristokäyttöisen radion, josta aina mökkimatkoilla kuuntelin onnellisena c-kaseteilta musiikkia, etenkin Dingoa.

Nyt kun lapset ovat vähän kasvaneet voi takapenkille antaa jo lukemistakin kuten Aku Ankkoja ja lastenkirjoja. Takapenkkiläiset voivat myös pelata pelejä. Meillä osataan jo Kivi, paperi, sakset- leikki ja Mitä tehtäis, sika pestäis- loruttelu. Ja ainahan voi laulaa… …ja kilpailla siitä kuka laulaa lujimpaa.

Silloin kun itse saan ajella ilman kyytiläisiä, nautiskelen hyvästä musiikista tai jännittävistä äänikirjoista, joita kulutan muutenkin paljon. Myös ihan vain hiljaisuus tai radion kuuntelu on välillä rentouttavaa, koska kuitenkin saa nauttia upeista maisemista. Taidankin kirjoittaa toiseen postaukseen vinkkejä Saariston rengastiellä ajelemiseen sopivista erityisen hyvistä musiikkikappaleista.

Turvallista ja mukavaa matkaa Saariston rengastiellä!

Saariston rengastie 2019- ja eikun reissuun!

Tervehdys Turun saaristosta!

***************

Saariston rengastie 2019 – Ja ei kun reissuun!

Lossi
Suomen lossit ja maantielautat ovat iloisen keltaisia. Yhteysalukset ovat valkoisia.

Suomi on kauniita paikkoja pullollaan, mutta yksi on vailla vertaansa ja ulkomaanmatkaankin verrattavissa, nimittäin Turun saaristossa kiertävä Saariston rengastie. Rengastien varrella on kertakaikkisen upean ja kauniin saaristoluonnon ja meren lisäksi ihastuttavia kesäkahviloita ja erilaisia ravintoloita, monenlaisia majoitusmahdollisuuksia, hauskoja saaristolauttamatkoja, paikallisten tuotteiden myymälöitä ja vaikka mitä muuta näkemisen ja kokemisen arvoista. Mitä ulommaksi saaristossa etenet, sitä enemmän tunnet olevasi kuin ulkomailla.

Rengastien varrella on kertakaikkisen upean ja kauniin saaristoluonnon ja meren lisäksi ihastuttavia kesäkahviloita ja erilaisia ravintoloita, monenlaisia majoitusmahdollisuuksia, hauskoja saaristolauttamatkoja, paikallisten tuotteiden myymälöitä ja vaikka mitä muuta näkemisen ja kokemisen arvoista. Mitä ulommaksi saaristossa etenet, sitä enemmän tunnet olevasi kuin ulkomailla.

Siellä, missä maanteitse ei pääse etenemään autolla, korvaavat maantielautat ja lossit varsinaiset tieyhteydet.

SAARISTON RENGASTIEN REITTI PÄÄPIIRTEITTÄIN

Saariston rengastie on kokonaisuudessaan noin 250 kilometriä pitkä lenkki Turunmaan saaristossa. Se alkaa Turun tuomiokirkolta jatkuen Kaarinaan ja sieltä Paraisille, jossa Paraisten lauttarannassa on rengastien ensimmäinen lauttamatka Nauvoon. Siellä, missä maanteitse ei pääse etenemään, korvaavat maantielautat ja lossit varsinaiset tieyhteydet. Nauvosta matka jatkuu Korppooseen ja sieltä edelleen Suomen pisimmällä 9,5 km:n (kesto n. 30min) lauttamatkalla Houtskariin.

”Mitä ulommaksi saaristossa etenet, sitä enemmän tunnet olevasi kuin ulkomailla.”

Houtskarissa matka jatkuu kohti Mossalaa, mutta kannattaa tehdä välipysähdys Houtskarin keskustassa Näsbyssä, jossa on mm. kaksi päivittäistavarakauppaa, tankkauspisteet, Houtskarin vierasvenesatama ja samaisessa satamassa GrillCafe Skagenin ravintolassa nautitaan mm. saariston ehdottomasti parhaat hampurilaiset. Lisäksi kylällä on mm. herkullista lounasta tarjoava kestikievari, kaunis Houtskarin ristikirkko, keskustan tori kesäisin, uimaranta, minigolfrata ym.

Kävitpä Houtskarin kirkonkylällä Näsbyssä tai et, matkasi rengastietä pitkin jatkuu kohti Houtskarin Mossalaa. Ennen Mossalaa on edessä Suomen lyhin lossimatka Kivimolle. Ylitys kestää vain noin 2 minuuttia ja on pituudeltaan 169m. Verrattuna aiempiin lauttoihin, Kivimon lossi ajaa tarpeen mukaan koko ajan lukuun ottamatta lyhyitä taukoja klo 9.10-9.30, 11.40-12.00, 17.10-17.30 ja 20.10-20.30. Björkön ja Mossalan väliä liikennöivä Mossalan lossi ajaa niin ikään nonstoppina ja samalla tauotuksella kuin Kivimon lossikin.

Saariston rengastiestä on olemassa pidempi ja lyhyempi reitti. Lyhyempi reitti ei kulje ulkosaaristossa.

Houtskarin Mossalassa sijaitsee viihtyisä ja koko perheelle sopiva Mossala Island Resort eli Mossalan lomakylä, jossa voi yöpyä vuokraamalla mökin tai jopa oman villan. Karavaanareille ja telttailijoille on lisäksi omat hyvät alueensa. Näppärät palvelut ja kaunis miljöö tekevät lomasta viihtyisän. Lomakylän alueella on hienolla paikalla mm. näköalatorni, hyvä veneranta, uimaranta, vuokrattavia erilaisia liikkumisvälineitä ja tietenkin ravintolapalvelut. Iltojen iloksi pihapiirissä on myös tanssilava ja live-artistit tanssittavat väkeä aivan rannan tuntumassa.

Saariston rengastien ainoa maksullinen lautta eli Iniön lautta Antonia lähtee aivan Mossalan lomakylän rannasta. Huomioithan, että tähän asti maantielautat ja lossit ovat liikennöineet verrattain tiheästi, mutta Iniön Antonia- laivalla on selvästi harvemmat vuorovälit. Voit tarkistaa Antonian hinnat ja aikataulut täältä.

”Reitin voi hyvin ajaa päinvastaiseenkin suuntaan tai voit ajaa vain jonkin tietyn pätkän reitistä ja kääntyä takaisin.”

Iniöstä matka jatkuu Kustaviin, sieltä Taivassalon kautta Merimaskuun ja lopulta Naantaliin, jossa voi samalla reissulla vierailla vaikkapa Muumimaailmassa tai Naantalin kylpylässä. Naantalista matka jatkuu takaisin lähtöpisteeseen Turun tuomiokirkolle. Tarkempia reittitietoja löydät esimerkiksi täältä.

Ja hei, meinasiko tulla ähky? Meneekö pää pyörälle kaikista ylityksistä ja aikatauluista? Reitin voi hyvin ajaa päinvastaiseenkin suuntaan. Tai jos sinulla ei ole aikaa tai intressejä koko rengastien kiertämiseen, voit aina ajaa vain jonkin tietyn pätkän reitistä. Ihan oman mielen mukaan voi reitistä noukkia itsellesi sopivimmat etapit. Koska nähtävää ja käytävää löytyy paljon, kannattaa kuitenkin varata suht väljä aikataulu reissulle. Lautat voivat olla välillä myös tupaten täysiä, joten lauttarantoihin kannattaa saapua hyvissä ajoin. Suosittelen myös varaamaan yöpymiset etukäteen etenkin heinäkuussa.

Saariston rengastiestä on olemassa myös lyhyempi versio: Pieni saariston rengastie. Voit tutustua siihen täältä. Lupaan kirjoittaa omista kokemuksistani tältäkin reitiltä, kunhan ehdin sen itsekin ensin kulkea.

VINKKEJÄ MATKALAISILLE

Kirjoitan tähän blogiin vinkkejä ja ideoita Saariston rengastietä kiertäville, etenkin täältä Houtskarin ulkosaariston näkökulmasta. Pysythän kuulolla!

Kuusi vinkkiä onnistuneeseen autoreissuun Saariston rengastiellä

Tervehdys Turun saaristosta!

Saariston rengastiellä on useita lauttamatkoja. Lautoilta on upeat maisemat saaristomerelle.
Maantielautta Stella kulkee Korppoon ja Houtskarin väliä. Lautan yläkerrasta löydät viihtyisän kahvion, joka tarjoaa mm. erinomaista lounasta. Tiloissa on myös yleisövessat, tv ja turistimappeja, jotka kannattaa ehdottomasti käydä lukaisemassa.

***************

Tervehdys Turun saaristosta!

Hei! Olen Susanna ja kirjoitan teille omiin kokemuksiini perustuvia vinkkejä, ajatuksia ja ideoita kauniista Turun saaristosta etenkin Saariston rengastien käyttäjän ja Houtskarissa paljon aikaa viettävän näkökulmasta. Olen nelikymppinen perheenäiti ja perheeseeni kuuluu aviomiehen lisäksi kaksi alle kouluikäistä lasta, tyttö ja poika. Vietän perheeni kanssa suunnilleen puolet ajasta Houtskarissa ja puolet pääkaupunkiseudun kupeessa. Olemme siten saaristolaisten näkemyksen mukaan osavuosi-asukkaita. Lapsemme ovat syntymästään asti tottuneet reissaamaan kodin ja saaristokodin väliä ja useimmiten lapset tuntuvatkin olevan kuin Astrid Lindgrenin kirjojen Saariston lapset, tai ehkä pikemminkin Melukylän lapset.

Saariston rengastie on etenkin kesäisin hyvin suosittu matkailureitti, Saariston rengastie, Turun saaristo, Houtskari, Houtskär, Houtskarintie

Houtskari on Turun saaristossa sijaitseva saari, joka sijaitsee Kihdin kupeessa niin kaukana mantereesta ja niin lähellä Ahvenanmaata kuin autolla vain voi maanteitse päästä. Houtskarin (ruotsiksi Houtskär) halki kulkee myös suosittu Saariston rengastie. Saariston rengastie on etenkin kesäisin hyvin suosittu matkailureitti.

Saaristossa on kuitenkin omat kommervenkkinsä ja hyvä tietää juttunsa, joita ei aina osaa etukäteen huomioida. Toivonkin, että blogistani on hyötyä siinä, että pystyt nauttimaan saaristossa matkailusta entistä enemmän. Olethan minuun yhteydessä, jos mieleesi tulee jokin kysymys tai esimerkiksi bloginaihe, josta toivoisit minun kirjoittavan.

Tervetuloa saaristoon!

Susanna