Saariston rengastietä kiertäessä iskee helposti runsauden pula siitä, mihin kaikkialle kannattaa poiketa vierailulle. Haluan jakaa kanssanne muutaman saariston täsmäkohteen eli tärpin, joita itse suosittelen. Esittelen rengastien tärpit hieman alempana.
Saariston Rengastie tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden kokea saariston idylli ja luonnonkauneus. Rengastie on kesällä 2024 auki toukokuun 10. päivästä aina syyskuun 8. päivään saakka. Reitti kulkee läpi Turunmaan saariston ja tarjoaa unohtumattomia elämyksiä niin maisemien, kulttuurin kuin gastronomiankin parissa. Monet kohteet ovat auki vielä syyskuun 8. päivän jälkeenkin, mutta kokonaista rengasta ei voi kulkea, sillä Houtskarin ja Iniön välinen alus lopettaa liikennöintinsä tuolloin. Mikään ei kuitenkaan estä ajamasta pienempiä etappeja koko rengastien sijaan. Rengastien kiertää noin 50 000 ihmistä vuosittain, joten pieni ennakkosuunnittelu reissuun lähtiessä ei ole pahitteeksi.
Tärpit kesälle 2024
Turunmaan saariston rengastien varrella on lukuisia nähtävyyksiä, jotka kannattaa kokea. Koko matkan ajan voi ihailla saariston kauneutta ja tutustua paikalliseen kulttuuriin, mutta haluan vinkata teille vielä oman hyväksi havaitsemani tärpit onnistuneeseen Saariston rengastien reissuun.
Kun saariston rengastietä lähtee kiertämään myötäpäivään, Kuusiston piispanlinnan rauniot sijaitsevat Kaarinassa noin 11 kilometrin päässä rengastiestä. Poikkeaminen kuitenkin kannattaa. Vaikuttavat rauniot ja kaunis luonto ovat historiansa takia todellakin vierailun arvoisia. Piispanlinna eli kukoistuskauttaan 1400-luvulla ja oli aikoinaan Suomen katolisen piispan tukikohta. Ylellisyyttä huokuvassa linnassa oli käytössä moderneja maailmalta tuotuja ratkaisuja.
Kaarinasta matka jatkuu Paraisille, jossa sijaitsee uskomaton Salvador Dalin näyttely ja huonekalukauppa Art Bank. Art Bank on mielenkiintoinen kohde, joka tarjoaa surrealistisen taiteilijan teoksia ja elämyksiä. Varaa ohjattu kierros aina ennakkoon. Toinen vaikuttava paikka Paraisilla on Nordkalkin avokalkkilouhos, jonne näköalapaikalta on huikeat maisemat. Viereen pääsee autolla.
Nauvon satamaon puolestaan Saaristomeren suurin ja suosituin satama, jossa voit nauttia monipuolisista palveluista ja saariston eloisasta tunnelmasta. Nauvosta pääsee myös Seilin saarelle. Saari on tunnettu historiastaan spitaalisten ja mielisairaiden karkotuspaikkana ja tarjoaa nykyään ainutlaatuisen yhdistelmän historiaa ja luontoa.
Korppoossa haluaisin kovasti suositella nykytaiteeseen keskittyvää paljasjalkapolkua, mutta nyt polku on harmillisesti lepotauolla. Paljasjalkapolun sijaan kannattaa vierailla Saaristokeskus Korpoströmissä, joka on monipuolinen tukikohta, jossa on myös laadukkaita vaihtuvia näyttelyitä -historiaa ja taidetta.
Houtskarissa, Saariston rengastien läntisimmässä pisteessä, keskitytään nauttimaan rauhasta ja luonnosta. Houtskari tarjoaa myös makuelämyksiä, joita ei kannata sivuuttaa. Esimerkiksi Hyppeis Värdshusetissa on kesäisin vierailevat huippukokit, jotka ovat tulleet tunnetuiksi suomalaisista huippuravintoloista. Myös Näsbyn saaristolaismuseo on kokemisen arvoinen. Lisää Houtskariin liittyviä vinkkejä löydät blogistani.
Iniössä Norrbyn luontopolku tarjoaa mahdollisuuden nauttia Iniön saaren kauniista luonnosta ja rauhasta.
Kustavissa Kustavin Savipaja ja häikäisevä Cirque de Soleilissakin esiintyneiden ammattilaisten Art Teatro-sirkustalo sirkusfestivaaleineen tarjoavat ainutlaatuisia kokemuksia.
Turussakin on paljon nähtävää. Itse ottaisin kohteiksiTurun linnan, Ruissalon puiston ja Turun arkeologisen museon Aboa Vetus Ars Novan. Kaikki nämä ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia kohteita ja kyllähän Aurajoessa kelluvassa jokilaivassakin on kiva välillä vierailla.
Kirkoista pitäville hienoja tutustumiskohteita ovat keskiaikaiset kirkot, joita löytyy jokaiselta saarelta. Kirkon viileydessä on myös hyvä viilentyä ja rauhoittua helteen keskellä. Saariston Rengastiellä on myös useita näköalatorneja, joista avautuvat henkeäsalpaavat maisemat yli Saaristomeren. Esimerkiksi Houtskarin saarella Jerviksen kylässä sijaitseva Borgbergetin -torni tarjoaa upeat näkymät merelle ja on ihanteellinen paikka evästauolle.
Toivottavasti vinkeistäni on apua mukavan reissun suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Kuulisin mielelläni, jos sinulla on jokin aihe, josta toivot minun kirjoittavan. Laitathan viestiä vaikka Instagramissa. Olisin myös iloinen, jos ottaisit tilini seurantaan. Kotisivuni löydät osoitteesta www.saaristossasuhisee.com, Instagram- tilin osoitteesta Saaristossasuhisee/Sussisussiija Facebookin Saaristossa suhisee. Otathan myös yhteyttä, jos haluat tehdä markkinointiyhteistyötä kanssani. Olen käytettävissänne.
Saariston rengastie Turunmaan saaristossa on yksi Suomen kauneimmista ja ainutlaatuisimmista matkailureiteistä. Koska vierailijoiden ei ole aina helppo tietää, missä kannattaa vierailla ja minkälaisia majoitus- ja ruokailuvaihtoehtoja Houtskarissa on saatavilla, haluan jakaa kanssanne käytännön vinkit onnistuneen Houtskarin vierailun varmistamiseksi. Saariston rengastie on auki toukokuun 10. päivästä aina syyskuun 8. päivään saakka, joten matkaan ehtii vielä hyvin.
Gastronomiaa, majoitusta ja nähtävää Houtskarissa
Houtskari (ruotsiksi Houtskär) on yksi rengastien ihastuttavista saarikohteista. Rengastien läntisin saarirykelmä tunnetaan ennen kaikkea rauhallisesta tunnelmastaan, kauniista luonnostaan ja rikkaasta kulttuuriperinnöstään. Houtskarin kauniit pienet saaristolaiskylät ihastuttavat tunnelmallaan. Houtskari koostuu noin 700 saaresta ja ympärivuotisia asukkaita Houtskarissa on noin 500.
Koska vierailijoiden ei ole aina helppo tietää, missä kannattaa vierailla ja minkälaisia majoitus- ja ruokailuvaihtoehtoja Houtskarissa on saatavilla, haluan jakaa kanssanne käytännön vinkit onnistuneen Houtskarin vierailun mahdollistamiseksi. Lähdetään siis liikkeelle Kittuisista, jonne keltainen yhteysalus tuo matkailijan, joka on lähtenyt Korppoon Galtbystä kohti Houtskaria.
Kun lautta saapuu rantaan Houtskarin Kittuisissa voi heti nähdä Kittuis Camping leirintäalueen lauttarannan vasemmalla puolella. Kittuis Camping tarjoaa kämppärille ainutlaatuisen majoituskokemuksen. Leirintäalue sijaitsee kauniilla niemellä, josta avautuvat upeat näkymät merelle. Leirintäalueella on sekä kallio- että hiekkarantaa ja vaikka saaristotien lauttaranta on kätevästi lähellä, itse leirintäalueella on viipyilevä ja rentouttava tunnelma luonnon keskellä. Kittuis Campingilla on viisi majoitusmökkiä ja kahdeksan karavaanipaikkaa, sekä telttapaikkoja niille, jotka tuovat oman teltan mukanaan. Alueella toimii myös kahvila, jossa voi nauttia maukkaista tarjoiluista ja ihailla merinäköalaa. Vuonna 2023 paikan haltuunsa ottaneet uudet ja innostuneet omistajat ovat uudistaneet ja kehittäneet alueen palveluita, mikä on parantanut vierailukokemusta entisestään.
Kittuisista Saariston rengastie jatkuu kohti Hyppeistä, Näsbytä ja Mossalaa. Vaikka itse Saariston rengastie kehottaakin kurvaamaan tiukassa risteyksessä kohti Mossalaa, kannattaa ehdottomasti vierailla Hyppeisissä ja Houtskarin keskustassa Näsbyssä, jonne on parin kilometrin poikkeama rengastieltä.
Kun nälkä yllättää, Houtskarissa ei tarvitse murehtia. Näsbyssä eli Houtskarin keskustassa ravintola GrillCafé Skagen tarjoaa herkullisia paikallisia makuja, kuten kuuluisia paistettuja ahvenia ja uusia perunoita sekä katkarapulautasia ja ihania burgereita. Vierasvenesataman aina ystävällinen pyörittäjä Terese huolehtii, että vieraille riittää herkullisia ruokia ruuhkaisempaankin aikaan. Ravintola sijaitsee Näsbyn vierasvenesatamassa, joten aterian voi nauttia merellisissä maisemissa. Skagen toimii myös Houtskarin virallisena turisti-infona ja palveleepa ravintolan yhteydessä pieni merihenkinen myymälä, josta voi ostaa esimerkiksi laadukkaita vaatteita tai matkamuistoja.
Skagenin ohella ravintola Sybarit tarjoaa hyvää ruokaa ja bed and breakfast -majoitusta Näsbyn keskustassa. Rennossa Sybaritissa kannattaa ehdottomasti maistella ihanaa saaristolaiskalakeittoa. Ravintolan listalla on myös esimerkiksi herkullisia pitsoja. Sybarit on suosittu myös turistiryhmien keskuudessa. Iltariekkujille Sybarit tarjoaa menoa usein pikkutunneille saakka ja mukava yrittäjäpariskunta Sabina ja Gölle kertovat paitsi kuulumiset myös huolehtivat asiakkaistaan viimeisen päälle. Ravintola Sybarit on ainoa Houtskarin ympärivuotisesti auki oleva ravintola. Paikka onkin paikallisten suosiossa ja tarjoaa kesälomakauden ulkopuolella erinomaisen ja monipuolisen lounasvalikoiman teemailtoja unohtamatta. Sekä Skagenissa että Sybaritissa on vaihtelevasti elävää musiikkia asiakkaiden ilona.
Jos tekemisiä miettii, Näsbyssä voi vierailla esimerkiksi kauniissa punamullatussa kirkossa tai Saaristolaismuseossa, jossa pääsee tutustumaan saaristolaiselämään ja perinteisiin veneveistämön töihin. Museon rannasta voi myös ihailla kelluvaa taideteosta, haahka-patsasta, jonka esittelin aiemmin blogissani. Kirjoitin myös kirkosta ja Saaristolaismuseosta aiemmin ja sen jutun voit lukea täältä. Näsbyssä on myös minigolfrata, M-Market -ruokakauppa, Pyhän Andreaksen kulttuuripolku sekä uimaranta aivan niemen nokassa. Läheisessä Träskin kylässä on myös lapsille hyvä riekkumispaikka. Koulun pihalla on kiipeilytelineet ja jalkapallo- ja koripallokentät. Koulun tuntumasta lähtee myös luontopolku.
Hyppeisten saarella, noin 6km rengastieltä, sijaitseva Hyppeis Värdshus on niin ikään yksi Houtskarin helmistä. Tämä viehättävä saaristolaishotelli ja fine dining -ravintola tarjoaa rentoutumista ja lähiruokaa saariston sydämessä tunnettujenhuippukokkien siivittämänä. Pöytä kannattaakin varata ennakkoon, sillä huippukokkien vierailuiden aikaan pöytävaraukset menevät kuin kuumille kiville. Värdhusetissa voi myös saunoa ja hotellilla järjestetään erilaisia hyvinvointikursseja kuten joogaa ja hyvinvointiretriittejä. Aivan ihana paikka rauhoittumiselle ja nauttimiselle. Hotelli on vain muutaman metrin päässä merenrannasta ja toimii myös vierasvenesatamana eli Värdshusetiin pääsee niin maantietä kuin meritietäkin pitkin. Värdshusetin hotellihuoneet ovat niin suloisia ja rauhoittavia, etten missään ole nähnyt yhtä viehättäviä ja saaristolaishenkisiä huoneita. Myös palvelu on aitoa ja ystävällistä. Siitä pitää huolen mukava yrittäjäpariskunta Outi ja Sam.
Matkalla Hyppeisiin kannattaa piipahtaa Jerviksen kylässä sijaitsevassa näköalatornissa Borgbergetillä. Upeat maisemat!
Kun Näsby ja Hyppeis on koettu, voi matkaa jatkaa kohti Mossalaa. Houtskarin Björkön kylässä juuri ennen lossirantaa sijaitsee Björkö Båthus, jota pyörittää Pepe joukkoineen. Björkö Båthus on rento seurusteluravintola ja baari, jonne voi saapua maa- tai vesiteitse. Ravintola on tunnettu hyvän ruoan ja juoman tankkauspisteenä aivan Saariston Rengastien varrella. Välillä trubaduurit viihdyttävät asiakkaita ja meno jatkuu pikkutunneille saakka. Ravintola tarjoaa monipuolisen valikoiman herkkuja, kuten gratinoituja ruukkuherkkuja, massiivisia hampurilaisia, perinteikkäitä leikkeitä ja pihvejä sekä salaatteja.
Toivottavasti vinkeistäni oli apua. Mielelläni kuulisin, miten vierailusi Houtskarissa onnistui. Laitathan viestiä vaikka Instagramissa ja olisin myös iloinen, jos ottaisit tilini seurantaan. Kotisivuni löydät osoitteesta www.saaristossasuhisee.com, Instagram- tilin osoitteesta Saaristossasuhisee/Sussisussiija Facebookin Saaristossa suhisee. Otathan myös yhteyttä, jos haluat tehdä markkinointiyhteistyötä kanssani. Olen käytettävissänne.
Lomasesonki on heinäkuussa vilkkaimmillaan ja Suomi on kauniita paikkoja pullollaan, mutta yksi lomakohde on vailla vertaansa ja ulkomaanmatkaankin verrattavissa, nimittäin Turun saaristossa kiertävä Saariston rengastie. Rengastien varrella on kauniin saaristoluonnon ja upean meren lisäksi ihastuttavia kesäkahviloita ja erilaisia ravintoloita, monenlaisia majoitusmahdollisuuksia, hauskoja saaristolauttamatkoja, paikallisten tuotteiden myymälöitä ja vaikka mitä muuta näkemisen ja kokemisen arvoista. Mitä ulommaksi saaristossa etenet, sitä enemmän tunnet olevasi kuin ulkomailla meren kimmeltäessä turkoosina.
Mietit ehkä vielä, mikä Saariston rengastie oikeastaan onkaan? Saariston rengastie on kokonaisuudessaan noin 250 kilometriä pitkä matkailureitti Turunmaan saaristossa Saaristomerellä. Siellä, missä maanteitse ei pääse etenemään, korvaavat maantielautat ja lossit varsinaiset tieyhteydet. Saariston rengastie alkaa virallisesti Turun tuomiokirkolta jatkuen Kaarinaan ja sieltä Paraisille, josta lähtee ensimmäinen lauttayhteys Nauvoon. Nauvosta (meri)tie vie ihastuttavaan Korppooseen ja sieltä rengastien läntisimpään pisteeseen Houtskariin, josta matka jatkuu Iniön, Kustavin ja Taivassalon kautta Naantaliin ja sieltä lopulta takaisin Turkuun. Suorittaja ajaa reitin päivässä, nautiskelija käyttää reissuun useamman päivän paikallisia palveluja hyödyntäen. Reissuun voi lähteä niin omalla autolla, moottoripyörällä, matkailuautolla, polkupyörällä tai vaikka jalkaisin. Reitti sopii koko perheelle tai vaikkapa kaveriporukoille tai omasta rauhasta nauttivalle yksinmatkaajalle.
Rengastie on mahdollista tehdä myös lyhyempänä versiona, jolloin Nauvosta kuljetaan Korppoon sijaan Rymättylän kautta Naantaliin ja takaisin Turkuun.
”Mitä ulommaksi saaristossa etenet, sitä enemmän tunnet olevasi kuin ulkomailla.”
TERVETULOA HOUTSKARIIN
Turusta lähdettyään matkaaja ajaa Kaarinan läpi Paraisille, jossa Paraisten lauttarannassa on vuorossa rengastien ensimmäinen lauttamatka Nauvoon. Nauvosta matka jatkuu Korppooseen ja sieltä edelleen Suomen pisimmän lauttamatkan 9,5 kilometriä (kesto noin 30 minuuttia) Houtskariin. Korppoon ja Houtskarin väliä kulkeva lautta saapuu ja lähtee Houtskarin päässä Kittuisten lauttarannasta. Kittuisissa sijaitsee myös paljon positiivista huomiota saanut Kittuis Camping-leirintäalue, jossa on yöpymismökkejä sekä teltta- ja karavaanipaikkoja. Uusien yrittäjien myötä myös kahvilatoiminta on piristynyt ja erityiskiitosta ovat saaneet mm. erikoiskahvit ja itsetehdyt smoothiet. Leirintäalueen kahvilassa kannattaa vierailla nauttimassa tuoretta pullaa ihan vain lauttaa odotellessakin.
Houtskarissa matka jatkuu Kittuisista kohti Mossalaa, mutta ennen suuntaamista Mossalaan kannattaa tehdä välipysähdys Houtskarin keskustassa Näsbyssä. Näsbystä löytyy mm. päivittäistavarakauppa M-Market Houtskär, jonka tiloissa sijaitsee myös posti ja apteekkipiste. Lisäksi kaupan pihalla on tankkauspiste. Näsbystä löytyy myös Näsbyn vierasvenesatama erinomaisine palveluineen. Vierasvenesatamassa toimii ihastuttava ravintola GrillCafe Skagen, joka tunnetaan saariston parhaimmista hampurilaisista. Lisäksi kylällä on herkullista kalakeittoa, lounasta ja mm. pizzoja tarjoava ravintola Sybarit, jossa on myös Bed and Breakfast–palvelu. Näsbyssä kannattaa myös vierailla kauniissa Houtskarin ristikirkossa ja saaristomuseossa, kiertää kirkolta lähtevä kulttuuripolku ja tehdä ostoksia keskustan Lyckebo-torilla.
Houtskarin keskustan lisäksi kannattaa ehdottomasti vierailla Hyppeisissä, jossa sijaitsee kauniiden venevajojen lisäksi menestystä niittänyt Hyppeis Värdshus. Hyppeis Värdshus on pieni butikhotelli, jossa Suomen huippukokit tekevät upeita illallismenuja koko kesän ajan. Konsepti on jo usean kesän ajalta tuttu. Illalliselle ja hotelliin kannattaa varata paikat ajoissa, sillä suosiosta johtuen paikat menevät kuin kuumille kiville. Matkalla Hyppeisiin kannattaa vierailla myös Borgbergetin näköalatornissaja samalla kirmata näköalatornin yhteydessä olevat kuntoportaat muutamaan kertaan.
Houtskarin Näsbyn ja Hyppeisten jälkeen matkasi jatkuu rengastietä pitkin kohti Houtskarin Mossalaa. Mossalaan päästäksesi edessä on kuitenkin kaksi lossimatkaa. Ensin tulee eteen Suomen lyhin lossimatkaKivimolle. Ylitys kestää vain noin 2 minuuttia ja on pituudeltaan 169 metriä. Aiempiin aikataulussa kulkeviin lauttoihin verrattuna Kivimon lossi ajaa tarpeen mukaan koko ajan lukuun ottamatta lyhyitä taukoja klo 9.10-9.30, 11.40-12.00, 17.10-17.30 ja 20.30-20.50.
Kivimon lossin jälkeen matka jatkuu Kivimon kylän ohi Björkön kylään. Björkön kylässä kannattaa käydä syömässä tai nauttimassa virvokkeita ja jäätelöä rannan tuntumassa olevassa ravintola Björkö Båthus Bar & Grillissä. Samalla voi ihastella kauniiden venevajojen sarjaa rannassa. Rannasta lähtee myös reitin seuraava lautta eli Mossalan lossi. Lossi ajaa non-stop lukuun ottamatta samoja pieniä taukoja kuin Kivimon lossillakin (klo 9.10-9.30, 11.40-12.00, 17.10-17.30 ja 20.30-20.50).
Mossalan lauttarannassa, josta lautat lähtevät kohti Iniötä sijaitsee myös Mossala Island Resort -lomakylä, jossa voi yöpyä ja nauttia ravintolan palveluista. Lomakylän alueella sijaitsee myös näköalatorni sekä uimaranta ja frisbeegolf-rata.
HOUTSKARISTA MATKA JATKUU
Saariston rengastien ainoa maksullinen lautta eli Iniön lautta Antonia lähtee aivan Mossalan lomakylän rannasta. Huomioithan, että tähän asti maantielautat ja lossit ovat liikennöineet verrattain tiheästi, mutta Iniön Antonia- laivalla on selvästi harvemmat vuorovälit. Voit tarkistaa Antonian hinnat ja aikataulut täältä.
”Reitin voi hyvin ajaa päinvastaiseenkin suuntaan tai voit ajaa vain jonkin tietyn pätkän reitistä ja kääntyä takaisin.”
Iniöstä matka jatkuu Kustaviin, sieltä Taivassalon kautta Merimaskuun ja lopulta Naantaliin, jossa voi samalla reissulla vierailla vaikkapa Muumimaailmassa tai Naantalin kylpylässä. Naantalista matka jatkuu takaisin lähtöpisteeseen Turun tuomiokirkolle. Tarkempia reittitietoja löydät esimerkiksi täältä.
Meneekö pää pyörälle kaikista ylityksistä ja aikatauluista? Saariston rengastien voi kiertää myös päinvastaiseen suuntaan tai voit ajaa reittiä vain osan matkaa tai ajaa vaikka edes takaisin. It’s your choice. Koska nähtävää ja käytävää löytyy paljon, kannattaa kuitenkin varata suht väljä aikataulu reissulle. Lautat voivat olla välillä myös tupaten täysiä, joten lauttarantoihin kannattaa saapua hyvissä ajoin. Tärkeää on muistaa toimintasäännöt lauttarannoissa, aluksissa ja kapeilla saaristoteillä. Suosittelen myös varaamaan yöpymiset etukäteen etenkin heinäkuussa.
Saariston rengastiestä on olemassa kaksi versiota: pidempi ja lyhyempi.
Näkymiä saaristolautan ikkunasta
VINKKEJÄ MATKALAISILLE
Kirjoitan tähän blogiin vinkkejä Saariston rengastietä kiertäville etenkin täältä Houtskarin saariston näkökulmasta. Lisäksi löydät Saaristossa suhisee -sivuniInstagramista ja Facebookista, joihin päivitän pienempiä menovinkkejä, kuulumisia ja saariston ihmeellisyyksiä blogia tiheämmin. Pysythän kuulolla ja otat kanavani seurantaasi. Julkaisujani saa mielellään myös jakaa. Suuri kiitos kiinnostuksesta sivujani kohtaan.
Ahh, talviloma saaristossa! Aina niin tervetullut irtiotto arjesta ilman pakollisia juhlapyhähässäköitä. Suunnitteletko viettäväsi talvilomaa saaristossa? Lue tästä artikkelista parhaat vinkit talviloman viettoon Turunmaan saaristossa.
Kun moni perhe suuntaa kohti pohjoista Suomea talvilomalla, meidän perheemme suuntaa etelään. Tai paremminkin länteen. Etelän talvilomallakin voi keksiä monenlaista puuhaa ja mikä parasta, ei edes maksa maltaita. Toki Turun saaristossa talvilomailua suunniteltaessa pohdituttaa, onko lunta riittävästi kaikkiin toivottuihin talviharrastuksiin ja onko meri jäässä. Haastavaa suunnittelussa on etenkin se, että vuodet eivät todellakaan ole sisaria keskenään. Esimerkiksi viime vuonna 2022 Saaristomereen muodostui niin paksut jäät, että ne nostivat Houtskarissa laiturimme ylös kiviarkusta ja nyt sitten tänä vuonna 2023 jäätä on ollut meidän suntissamme hädin tuskin kahden sentin vertaa. Toisaalta tänä talvena tapahtui ensimmäistä kertaa niin, että hurja myrskytuuli heitti laiturimme menemään kiskoen laiturin irti kiviarkustaan. Sama tapahtui naapurille. Kolmas naapuri selvisi vain muutamalla kaatuneella puulla. Semmoinen pieni myrsky tällä kertaa. Saaristossa myrskyt ovat elämyksellisiä ja kirjoitinkin aiemmin postauksen Saariston myrskybongauksesta. Sen voit lukea täältä.
Houtskarin Träskin hiihtoladulla (Huom. Kävely ladun päällä ehdottomasti kielletty, myös koirilta.)
Mitä saaristossa voi talvilomalla tehdä?
Mitä sitten saaristossa voi tehdä talvilomalla? No vaikka ja mitä. Säistä riippuen saaristossa on talvilomalaisille monenlaista puuhaa. Ihan perusjuttuja on tietysti saunominen ja lumienkeleiden tekeminen saunomisen yhteydessä. Rohkeimmat dippaavat meressä. Perusjuttuihin kuuluu myös nuotiomakkaroiden paisto sekä kuksakahvit ja -kaakaot jossain niemen nokassa kävelylenkin yhteydessä.
Saaristo on täynnä kauniita pyöreitä kallioita, joten pienellä vaivannäöllä löytyy usein kivoja ja turvallisia pulkkamäkiä. Hyvänä talvena meren jäälle pääsee luistelemaan tai pilkille, mutta silloin pitää olla varovainen ja tietää turvalliset paikat. Virtapaikat ovat petollisia. Muistathan siis aina käyttää järkeä liikkuessasi merenjäällä ja aina kertoa jollekin, minne olet menossa sekä ottaa mukaasi naskalit, kännykän vesitiiviissä suojassa sekä esimerkiksi kävelysauvat. Kaikessa saaristossa liikkumiseen on hyvä pitää kännykälle ladattava 112-sovellus myös päivitettynä. Onneksi (?) luistella voi muuallakin kuin meren jäällä. Houtskarin Träskin koulun pihalle nimittäin jäädytetään säiden salliessa talvisin luistelujää. Luistelukenttä on valaistu, joten luisteleminen onnistuu myös vähän illemmalla.
Talvinen frisbeegolf on vähintään yhtä hauskaa kuin kesäinen frisbeegolfaus. Saaristossa on harvoin liikaa lunta, joten kiekon löytää kyllä helposti lumen seasta. Talvella ei myöskään ole murheena punkit tai käärmeet. Lämmin suositus meidän perheeltä talviseen frisbeegolfaukseen! Kuuma mehu tai kaakao termarissa kruunaa tämän koko perheen mukavan harrastuksen. Houtskarissa 18-reikäinen frisbeegolfrata löytyy Mossalan lomakylästä eli Mossala Island Resortista. Myös Nauvosta löytyy 6-reikäinen rata aivan vierasvenesataman tuntumasta.
Illan pimetessä saaristossa on mahdollista tuijotella pimeällä taivaalle ilman valosaastehaittoja. Tyrmäävä linnunrata ja miljoonat tähdet näyttävät upeilta. Kärsivällinen bongaa usein myös tähdenlentoja, ohi kiitäviä satelliitteja ja kyllähän uusia tähtikuvioitakin on mukava opetella tunnistamaan. Itsekin entisenä ursalaisena nautin tähtibongauksen helppoudesta saaristossa.
Liikkuminen ja retkeily luonnossa omia reittejä on aina mukavaa. Helpotusta liikkumiseen tuovat myös kuntoradat, jotka toimivat talvisin hiihtolatuina. Houtskarissa ja Korppoossa on molemmissa mukavat pururatalenkit, joissa on myös valaistus. Molemmat lenkit lähtevät aivan koulujen tuntumasta. Houtskarissa koulun pihapiiristä löytyy pururadan ja mahdollisen luistelujään lisäksi myös keinut ja kiipeilytelineet. Korppoon pururadan yhteydessä on muutamia kuntovälineitä sekä oiva pulkkamäki. Nauvossa puolestaan on 2,2 kilometriä pitkä valaistu kuntorata/hiihtolatu. Reippailua tarjoaa myös Houtskarin Jerviksen kuntoportaat, joilla vieraillessa kannattaa ehdottomasti vierailla myös Borgbergetin näköalatornissa.
Eläimistä kiinnostuneille tarjoutuu hyvät mahdollisuudet tutkailla eläinten lumeen jättämiä jälkiä. Samalla reissulla voi bongata niin kauriin, supin, oravan, hiiren, hirven kuin peurankin jäljet. Onnekkain näkee myös lumikon, mäyrän tai saukon jälkiä. Saaristossa asuvista saukoista muuten kirjoitinkin aiemmin. Käythän lukemassa täältä.
Saariston verrattain leudot talvet mahdollistavat myös monien lintujen talvehtimisen. Bongaa tikkoja, tiaisia, merikotkia, joutsenia ja vesilintuja. Mahdollisuudet ovat mittavat. Meille uusi tuttavuus eiliseltä on kuusitiainen, joka kauniisti jutteli metsälenkillä. Lajina kuusitiainen on laajalle levinnyt, mutta me emme ole näitä tiaisia ennen kohdanneet.
Parasta talvilomassa saaristossa on kokonaisuutena tietenkin kiireettömyys, merelle ja tuleen tuijottelu sekä luonnosta nauttiminen.
Toivottavasti osasin antaa edes joitakin ideoita talviloman viettämiseksi saaristossa. Mitä ovat sinun vinkkisi? Tai unohdinko jotain oleellista? Laitathan viestiä täällä, Instagramissa Saaristossa suhisee tai Facebookissa Saaristossa suhisee-sivulla. Arvostan suuresti myös apuasi blogini jakamisessa saaristotiedon levittämiseksi.
Tänään perheen yhteinen ruokailu keskeytyi, kun rupesimme kiikaroimaan kahta sulan jään aukolla seisoskellutta nuorta merikotkaa. Ei siinä mitään. Olemme tottuneet näihin patsastelijoihin, mutta kun jääsulassa näkyi kummallista liikehdintää. Ensin ajattelimme asialla olevan hylkeen, mutta tarkempi seuranta paljasti kolme saukkoa temmeltämässä vuoroin meressä vuoroin jäällä. Vauhtia piisasi ja hauskaa näytti olevan. Varmaan merikotkillekin siinä oli sirkushupia. Kummatkaan elukat eivät toisistaan piitanneet ja hajurakoa oli korkeintaan pari metriä. Saukoista ilahtuneena halusin kirjoittaa teille tällä kertaa hieman näistä rantojen veijareista.
SAUKKO – NIMENSÄ VEROINEN LUTRA LUTRA
Saukon (ruotsiksi utter) latinan kielinen nimi lutra lutra kuvastaa hyvin saukon leikkisää luonnetta. Saukkoja pidetään sosiaalisina ja älykkäinä eläiminä, jotka voivat huvitella vaikkapa mäenlaskun merkeissä rantatörmällä. Saukko luokitellaan niin sanottuihin alkusuomalaisiin lajeihin, sillä se on todennäköisesti kotiutunut Suomeen heti, kun vesistöt avautuivat viimeisen vetäytyvän jäätikön jäljiltä. Saukolla on myös vahva jalansija suomalaisessa perinteessä josta kertovat esimerkiksi monet saukkoalkuiset paikannimet kuten Saukkoski ja Saukkosaari sekä nykyään yleinen Saukko -sukunimi, joka on ilmeisesti tullut aikanaan saukonpyytäjien saaman lisänimityksen kautta.
Suomessa elelevä saukko on näätäeläimiin kuuluva euraasiansaukko. Saukkoja tavataan koko maailmassa vain kolmessa maanosassa: Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa. Kaiken kaikkiaan maailmassa on 13 saukkolajia. Pienin saukkolajeista on merisaukko, jota tavataan vain Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä, kun taas suurin saukkolajeista on erittäin uhanalainen Etelä-Amerikassa tavattava jättiläissaukko, jonka pituus voi olla hännästä nenän päähän jopa 230 senttimetriä. Merisaukon vastaava mitta on noin 120 senttimetriä.
Suomalaisen saukon pituus nenästä hännän päähän vaihtelee noin reilusta metristä 150 senttimetriin. Täysikasvuinen saukko painaa sukupuolesta riippuen viidestä yhteentoista kiloon urosten ollessa naaraita selvästi isompia. Välillä saukko sekoitetaan villiintyneeseen tarhaeläimeen minkkiin, joka kyllä on samanmuotoinen, mutta selvästi saukkoa pienempi. Minkki painaa vain noin puolesta kilosta kahteen kiloon. Suomessa saukkoa tavataan koko maassa joskin vahvin saukkokanta esiintyy Järvi-Suomessa.
Suomen saaristoissa saukko ei ole aivan itsestään selvyys, sillä saukko on ennen kaikkea makeaan veteen sopeutunut laji. Saukko kuitenkin kykenee elämään myös meren äärellä, jos se saa päivittäin turkkinsa puhtaanapitoon suolatonta vettä. Muuten turkin vettähylkivä ja siten saukolle elintärkeä ominaisuus kärsii. Itämeren vähäsuolaisuudesta johtuen suola ei kuitenkaan ole ollut iso ongelma saukoille. Suomessa saukko viihtyykin yhtä lailla merenlahtien ja ulappien kuin sisämaan purojen ja järvien partailla.
Saukko on fyysisesti sopeutunut elämään kahdessa ympäristössä: vedessä ja maalla. Sen ruumiinrakenne on virtaviivainen ja hieman hyljettä muistuttava, minkä lisäksi saukolla on vedenpitävä ja lämpöä hyvin eristävä turkki. Vesielämään sopeutuminen näkyy varpaiden välissä olevina räpylöinä ja siinä, että saukko kykenee sukeltaessaan sulkemaan hengitystiet ja korvansa. Vedessä liikkumista auttavat myös tyvestä leveä häntä ja kuonon tuntokarvat, joista on apua saaliin löytämisessä esimerkiksi etenkin talviaikaan pimeistä pohjavesistä, sillä saukon näkö on heikko. Sen sijaan saukon haju- ja kuuloaisti ovat tarkat. Saukko voi olla sukelluksissa jopa viisi minuuttia saalistaessaan veden ja jään alla.
SAUKON RAVINTO
Saukko syö ravinnokseen lähinnä kalaa, kuten ahvenia, haukia sekä särki- ja lohikaloja. Aikuinen saukko syö päivässä kilosta puoleentoista kiloon ravintoa, joten sillä pitää kiirettä saalistuksessa. Ruokavalioon kuuluu kalojen lisäksi satunnaisesti myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Toisinaan saukko herkuttelee myös vesimyyrillä ja piisameilla, matelijoilla ja jopa vesihyönteisillä. Ennen kaikkea saukko on kuitenkin erikoistunut pyytämään pohjamudissa eläviä kalalajeja.
Saukko on taitava kalastaja, jota eivät talvipakkasetkaan hidasta.
Saukot ovat hyviä sukeltajia. Saukko pystyy pidättelemään henkeään jopa 5 minuuttia ollessaan kalastamassa veden alla.
SAUKON ELINPIIRI JA PERHE
Saukon elinpiiri on valtava eläimen verrattain pieneen kokoon nähden. Uros voi pitää reviirinään jopa 40 kilometrin pituudelta rantaa ja kulkea tavanomaisilla saalistusmatkoillaan 10 kilometriä yössä. Ylipäätään saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely. Useimmiten saukot kulkevat erakkoina omaa vesi-ja rantareviiriään edestakaisin. Saukkolle on ominaista, että se pysyttelee aina mieluiten vedessä tai sen välittömässä läheisyydessä. Toisaalta saukko voi kulkea pitkiäkin matkoja maalla nälän ajamana.
Saukko pesii yleensä muille eläimille kuten mäyrille tai ketuille kuuluneissa koloissa. Saukko-emo saa poikasia kerrallaan 1–5 ja poikaset syntyvät 63–65 päivän kantoajan jälkeen. Naaras hoitaa poikasensa yksin, ja poikaset seuraavat emoaan liki koko ensimmäisen vuoden ajan, jonka aikana emo opettaa poikasiaan kalastamaan. Sen jälkeen poikaset jatkavat elämäänsä yksineläjinä.
Saukot elävät yleensä vain noin kolme tai neljä vuotiaiksi, mutta Euroopassa on tavattu jopa 17-vuotiaita saukkoja.
Saukkoja pidetään luonteeltaan älykkäinä, sosiaalisina ja hassuttelevina
SAUKKO PULASSA
Saukon elämä Suomessa ei ole ollut helppoa. Saukon kauniin ja tiheäkarvaisen turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin. Turkki oli arvokasta kauppatavaraa etenkin 1900-luvun alussa ja puolivälin jälkeen. Turhan tehokkaan metsästyksen myötä saukkokanta pieneni voimakkaasti pariinkin kertaan aivan sukupuuton partaalle. Laji onneksi rauhoitettiin ensin vuosiksi 1938-1950 ja uudelleen vuonna 1974. Sittemmin lajikanta on elpynyt, eikä metsästämistä ole enää sallittu. Vuodesta 2015 alkaen saukko on luokiteltu elinvoimaiseksi ja Suomessa arvioidaan elävän reilut 2 500 saukkoa. Yksistään metsästyksen loppuminen ei selitä saukkokannan elpymistä, vaan elpymistä on auttanut vahvasti myös vesistöjen puhdistuminen.
Tällä hetkellä saukon pahimpana uhkana pidetään lajin ekologiaan liittyviä ongelmia. Usein esimerkiksi vesistön säännöstely tai rannan perkaaminen karkottavat saukon. Ravintoketjun ylimpänä petona saukko on myös erityisen altis ympäristömyrkkyjen haitallisille vaikutuksille.
Surullista on myös se, että liikenneonnettomuuksien jälkeen kalanpyydyksiin hukkuminen on saukon yleisin tapaturmainen kuolinsyy. Kalasaaliit houkuttelevat saukkoja pyydyksiin. Tyypillisimmin saukko hukkuu rysään tai katiskaan, mutta yhtä lailla saukkoja on hukkunut verkkoihinkin. Olen itse nähnyt Houtsalan Norskatassa rannalle kuin varoittavaksi esimerkiksi nostetun katiskan, johon oli jäänyt saukko vangiksi. Ei mikään kaunis näky.
Kalastetaanhan me kaikki saariston ystävät aina vastuullisesti, eikä koskaan hylätä vanhoja kalapyydyksiä veteen. Mukavaahan näiden saukkojen temmeltämistä on katsoa, eikä lajimäärä ole niin suuri, että kenenkään tarvitsisi huolestua oman kalareviirinsä puolesta. Eletään siis jatkossa rinta rinnan, toisillemme tilaa antaen ja toisiamme arvostaen.
Toivottavasti postauksestani oli sinulle iloa. Kirjoitan tähän blogiin juttuja Turunmaan saaristossa liikkuville etenkin täältä Houtskarin saariston näkökulmasta. Pysythän siis kuulolla!
Vuoden pimein aika on viimein ohitettu ja on aika rauhoittua jouluun ja uuteen vuoteen. Saaristossa oli vielä päivää ennen joulua nurmikot vihreinä ja lämpökin pysynyt +7 asteen tuntumassa, kunnes joulupäivänä myös saaristo sai pienen lumipeitteen talvista tunnelmaa luomaan. Meri ei ole vielä jäätymään päinkään, vaan on vielä noin +5 astetta.
Kaunis talvipäivä Hönsnäsissä Houtskarissa
Houtskari sai aiemmin paljon positiivista huomiota kauniiksi laitetuilla bussipysäkeillään Saariston rengastien varrella. Kirjoitin aiheesta myös blogiini ja voit halutessasi käydä lukemassa artikkelin tästä. Tänä jouluna houtskarilaiset ovat intoutuneet koristelemaan pihoja ja kyliä esimerkiksi hauskoilla tontuilla ja erilaisilla valaistuksilla. Myös Houtskarin kuuluisat bussipysäkit ovat saaneet jouluiset ja valaistut ilmeensä. Onko olemassa mitään viehättävämpää?! Mahtavaa yhteishenkeä saaristolaisilta.
Kiitos kaikille lukijoilleni kuluneesta vuodesta. Opiskelut ovat hidastaneet kirjoitustahtia, mutta uusi vuosi tuo tullessaan uudet kujeet. Jospa ehtisin kirjoittelemaan kuulumisia hieman entistä useammin. Voikaa hyvin, pysykää terveinä ja nauttikaa elämän pienistä ja suurista iloista. Kuullaan taas ensi vuoden puolella. Lopuksi vielä muutamia jouluisia ja talvisia kuvia saaristosta vuoden vaihteesta. Ja hei, jos keksit jonkin aiheen josta toivoisit minun kirjoittavan, otathan yhteyttä! ✨
🌟 Hyvää joulua saaristosta ja mitä parhainta uutta vuotta 2021! 🌟
Tänään ajattelin kertoa teille kauniista ja upealla paikalla meren rannalla sijaitsevasta Houtskarin kirkosta sekä kirkon välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta laajasta 10 rakennusta kattavasta Houtskarin saaristomuseosta. Houtskarin kirkko ja saaristomuseo ovat nimittäin oiva kesävierailukohde, jossa lapsetkin viihtyvät.
Houtskarin Neitsyt Marian kirkko. Kuva: Ulla Mattsson-Wiklen
HOUTSKARIN KIRKKO
Houtskarin kirkko on omistettu Neitsyt Marialle ja se rakennettiin vuosien 1703–1704 aikana. Lisäksi kirkonpihan tuntumassa on tapuli, jonka alaosa on rakennettu vuonna 1753 ja yläosa vuonna 1871. Itse kirkon rakentamisesta vastasi pohjalainen Erik Nilsson.
Muodoltaan Houtskarin kirkko on tasavartinen ristikirkko. Kirkko on rakennettu puusta ja se on maalattu kauniilla punamullalla. Kirkon kattona on aumattu paanukatto. Istumapaikkoja kirkossa on peräti 450. Pihalla kirkkoa ympäröi kaunis hautausmaa muistomerkkeineen ja aivan kirkon lähellä sijaitsee vanha vuonna 1860 rakennettu pappila.
Houtskarin kirkko vastaa tyyliltään varhaisimpia lounais-suomalaisia puisia ristikirkkoja. Sen sijainti paraatipaikalla meren rannalla on tyypillinen, sillä Turunmaan saaristossa kirkonkylät ovat perinteisesti sijoittuneet suuremmille saarille merkittävien vesireittien varrelle.
Museovirasto on määritellyt Houtskarin kirkkoympäristön, johon kirkon ohella kuuluu muun muassa pappila ja vanha pitäjäntupa, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
HOUTSKARIN KIRKKO NYT
Houtskarin kirkko on edelleen aktiivisessa käytössä ja jumalanpalveluksia järjestetään melkeinpä joka sunnuntai. Lisäksi kirkossa järjestetään muun seurakuntatoiminnan ohella esimerkiksi konsertteja, häitä ja hautajaisia. Yksi vuoden kohokohdista on ihastuttava Lucian päivän hartaus (13.12.) sädehtivine valontuojineen, jolloin kirkko täyttyy kaiken ikäisistä kävijöistä. Lucian päivän viettäminen kuuluu perinteisesti etenkin ruotsinkieliseen kulttuuriin. Houtskarissa valitaan joka vuosi oma Lucia -neitonsa, joka Lucia -kulkueen kanssa tuo valoa talven pimeyteen.
TAITEILIJA VICTOR WESTERHOLM
Houtskarin kirkossa on vuodelta 1887 peräisin oleva alttaritaulu, jonka on maalannut tunnettu taidemaalari Victor Westerholm (1860-1919), jonka sukujuuret ovat Nauvossa. Houtskarin kirkon alttaritaulun nimi on Jeesus Getsemanessa ja kerrotaan, että taulun enkelillä on Westerholmin vaimon, Hilma Alanderin, kasvot.
Aloitellessaan uraansa Westerholm opiskeli arvostetuissa kouluissa niin Turussa, Düsseldorfissa kuin Pariisissakin. Parhaiten taiteilija-professori tuli tunnetuksi muun muassa siitä, että hän toimi usean vuosikymmenen ajan Suomen Taiteilijayhdistyksen piirustuskoulun johtajana Turussa. Lisäksi hän toimi Turun taidemuseon ensimmäisenä johtajana 1891-1919 sekä perusti Önningebyn kuuluisan taiteilijasiirtokunnan Ahvenanmaalle. Westerholm sai uransa aikana useita palkintoja ja huomionosoituksia. Saaristolaisesta näkökulmasta erityisen kiinnostavaa on, että Nauvossa Westerholmin kunniaksi on nimetty viihtyisä kulttuuri- ja luontopolku eli Westerholminpolku. Polku sopii hyvin kaiken ikäisille ja pituutta polulla on 2,8km. Mikäli Westerholmin kaunis tuotanto kiinnostaa enemmän, Westerholmin teoksia on nähtävillä mm. Ateneumissa, Amos Rex- taidemuseossa, Serlachiuksen taidemuseossa ja Turun, Hämeenlinnan ja Lahden taidemuseoissa.
Houtskarin kirkon alttaritaulun on maalannut Victor Westerholm vuonna 1887. Alttaritaulun nimi on Jeesus Getsemanessa
HOUTSKARIN SAARISTOMUSEO
Houtskarin kirkon pihapiirissä ja välittömässä läheisyydessä toimii myös Houtskarin saaristomuseo eli Houtskärs Skärgårdsmuseum. Museo on laaja ja ehdottomasti käymisen arvoinen. Museo koostuu kymmenestä rakennuksesta kuten mm. vuonna 1885 rakennetussa pitäjäntuvassa sijaitsevasta kotiseutumuseosta, Norrbackan torpasta, moottorimuseosta, venemuseosta, venevajasta, veneveistämöstä, kivinäyttelystä, aitoista ja tuulimyllystä. Pääsymaksu, joka sisältää kaikki edellä mainitut museot ja näyttelyt, on edullinen ja pienimmät lapset (alle 12v) pääsevät sisään ilmaiseksi. Museossa on myös myynnissä erilaisia paikallisia tuotteita. Shoppailua ja sisäänpääsymaksun maksamista helpottaa se, että pankkikortti käy maksuvälineenä. Museon aukioloaikana paikalla on opas kertomassa museosta ja paikallisesta historiasta. Aukioloajat kannattaa kuitenkin aina tarkistaa erikseen netistä esimerkiksi Visit Houtskär – sivuilta täältä tai Facebookista Houtskärs Skärgårdsmuseum -sivulta.
Houtskarin saaristomuseo on laaja ja koostuu peräti 10 rakennuksesta. Saaristomuseo sijaitsee Houtskarin keskustassa kirkon ja vierasvenesataman välittömässä tuntumassa.
Tämänlaisia käyntivinkkejä halusin tarjoilla teille tällä kertaa. Houtskarin kirkko ja saaristomuseo samoin kuin Nauvon Westerholminpolku, ovat oivia vierailukohteita, joissa lapsetkin viihtyvät. Kirkosta olen aikanaan kirjoittanut myös Houtskärin info -mappiin. Nautitaan suvesta ja suositaan kotimaanmatkailua. Kuullaan taas pian!
Tänään pureudun moninaisia tunteita herättävään aiheeseen, nimittäin saariston käärmeisiin. Minulta kysytään usein, onko saaristossa paljon käärmeitä tai oletko nähnyt tänä vuonna jo monta käärmettä. Usein kysellään myös sitä, kuinka tunnistaa rantakäärmeen ja kyykäärmeen toisistaan. Käärmeistä on siinä mielessä helppo jutella, että jokaisella on niistä oma mielipiteensä. Toisille ne ovat inhokkeja tai kauhistuksia, toisille mielenkiintoisia luontokappaleita. Oli niin tai näin, käärmeiden ajojahti ei mielestäni kuitenkaan ole ookoo ja siksi yritän tässä kirjoituksessa vähän avata käärmeiden eloa, fyysisiä eroja ja sitä, miksi niistä on ihmiselle yleensä enemmän hyötyä kuin haittaa.
Monen matkailijan mielessä vilahtaa ajatus käärmeitä kuhisevista kallioista tai heinikoista silloin, kun pohtii saaristoon tai Ahvenanmaalle lähtöä. Yksi ystäväni ei esimerkiksi halunnut lähteä saaristoon pyöräretkelle, koska pelkää niin paljon käärmeitä. On toki totta, että saaristossa on käärmeitä ja ehkä niitä on hieman enemmän kuin mantereella, mutta niiden kanssa rinnakkaiselo onnistuu yleensä hyvin. Lisäksi käärmeitä voi muutenkin tavata hyvin laajalti pitkin Suomea. Pääkaupunkiseudun lähellä, jossa toinen kotimme on, sijaitsee ulkoilualue, joka kuhisee käärmeitä, joten jos yhtään rohkaisee, en ole vielä ikinä täällä saaristossa törmännyt esimerkiksi kahteen käärmeeseen yhtä aikaa. Ylipäätään käärmeitä näkyy saaristossakin vain hyvin harvakseltaan.
Mutta nyt sitten asiassa eteenpäin. Täällä saaristossa tavataan siis kahta käärmelajia. Leppoisaa rantakäärmettä sekä myrkyllistä kyykäärmettä. Kerron seuraavaksi hieman molempien tuntomerkkejä ja elintapoja. Olen myös taulukoinut rinnakkain rantakäärmeen ja kyykäärmeen tuntomerkkejä, jotta käärmeet olisi helpompi erottaa toisistaan.
RANTAKÄÄRME
Maallikon silmissä rauhoitetut rantakäärmeet (ruotsiksi snok) ovat kyykäärmeitä vähän solakampia ja pidempiä. Yleensä rantakäärmeillä on selvästi erottuvat keltaiset, oranssit tai punaiset niin sanotut korvalaikut, joiden avulla rantakäärmeen tunnistaa nopeasti ja helposti kyykäärmeestä. Vartalo on yleensä melko yksivärisen tumma (välillä myös selkäkuviota havaittavissa), kuten tosin myös joillakin kyykäärmeillä. Etenkin poikasena rantakäärmeen voi sekottaa kyykäärmeeseen, koska värikkäät korvapilkut eivät välttämättä ole vielä helposti erotettavissa. Aikuisen rantakäärmeen pituus on yleensä noin 70-80 cm.
Rantakäärmeet ovat eteviä uimareita. Meillä oleili mökkirannan tuntumassa muutama kesä sitten pari rantakäärmettä, jotka kulkivat (uivat) säännöllisesti metsästämään ravintoa aina samaa reittiä mennen ja tullen. Heidät nimitettiin väritystensä mukaan Kullaksi ja Punaksi. Käärmeen uimista on muuten kiehtovaa tarkkailla. Kauempaa katsottuna veden pinnalta erottuu vain pikkuinen pää, muuten uinti on hyvin soinnikasta ja soljuvaa.
Rantakäärmeillä on melko huono näköaisti, minkä sain itsekin kokea eräänä syyskuisena päivänä iltauinnilla. Jostain se rantakäärme yhtäkkiä tuli ja törmäsimme uidessa toisiimme niin, että käärmeen pää kopsahti rintakehääni. Koko kulmakunta varmasti kuuli huutoni 🙈, enkä tiedä kumpi meistä säikähti enemmän: minä vai rantakäärme. Jatkoimme matkaamme pikaisesti täysin eri suuntiin. Kohtaaminen oli ikimuistoinen ja refleksinomaisesta väistöyrityksestä johtuen kaikki lihaksetkin olivat tosi kipeät seuraavan viikon muistuttaen yllättävästä kohtaamisesta. 😄
Rantakäärme uimassa
KYYKÄÄRME
Myrkyllisiä kyykäärmeitä en haluaisi yhtä läheisesti tavata. Kyyn (ruotsiksi huggorm) erottaa parhaiten sahalaitaisesta selkäkuviosta, mutta kyitä on myös täysin mustia ja tummia. Kyy on maallikon silmään rantakäärmettä paksumpi ja lyhyempi, mutta poikasvaiheessa eroa voi olla hyvin vaikea havaita. Täysikasvuisena kyy on noin 50-60 cm pitkä.
Ainakin yksi hyvä tuntomerkki auttaa erottamaan kyyn rantakäärmeestä. Kyykäärmeen pää on nimittäin selkeästi kulmikkaampi rantakäärmeen pieneen ja pyöreään päänmuotoon nähden. Eri asia sitten ehtiikö käärmeen bongaus tilanteessa nähdä käärmettä niin tarkasti.
Kyykäärme nautiskelee alkukesän auringon lämmöstä
Kyyt nauttivat etelärannoista ja lämpimistä paikoista. Kaikki kahdeksan vuoden aikana näkemäni kyyt (laskettavissa yhden käden sormilla) ovat olleet heinikossa teiden reunoilla lymyilemässä, pitkässä nurmikossa aurinkoa ottamassa tai tietä vauhdikkasti ylittämässä. Yksi mahdollinen syy, etten ole kyitä juuri nähnyt selittynee osin sillä, että oma tonttimme on pohjoisrannassa, mikä ei kyyn näkökulmasta ole yhtä mielekäs kuin meille.
Tiesitkö, että kyyllä ei ole korvissa tärykalvoa, joten sen kuulo on olematon. Myös sen näköaisti on heikko, mutta sen sijaan kyyn vahvuuksiin kuuluu tärinän tunnistaminen leukaluun avulla sekä kaksihaaraisen kielen avulla haistelu. Siirtämällä hajuhiukkasia suuhunsa kyy pystyy havaitsemaan saaliit, kilpailijat ja parittelukumppanit.
Toisin kuin yleensä ajatellaan kyy ei ole rauhoitettu eläinlaji. Kyykanta kuitenkin kutistuu uhkaavasti liikenteen, ihmisten vainon ja rakentamisen takia. Kyistä on kuitenkin hyötyä alueellisesti ja haluammehan myös vaalia luonnon monimuotoisuutta. Kyyn ilmaantuessa pysyvästi pihapiiriin kyy kannattaa (jos vain mahdollista) tappamisen sijaan pyrkiä mieluummin siirtämään pois piha-alueelta vähintään 5 km päähän löytöpaikastaan. Olen kuullut, että roskapoimija olisi näppärä apuväline kyyn siirrossa. Myös perinteinen lapio/harava+kannellinen ämpäri-yhdistelmä on toimiva. Lisäksi on olemassa erilaisia sähköisiä täristimiä, joiden sanotaan pitävän käärmeet loitolla. Näistä vekottimista minulla ei kuitenkaan ole omakohtaista kokemusta.
Tällä nuorella kyykäärmeellä on pituutta noin 40-50cm. Kuvassa käärme näyttää pidemmältä.
Olen kokenut kyiden välttelyn luonnossa ja pihalla helpoimmaksi samalla konstilla kuin punkkienkin välttelyn. Kyiden hereilläoloaikana (kevät, kesä, syksy) emme kulje pitkissä heinikoissa ja pusikoissa, vaan kuljemme teitä ja kunnon metsäpolkuja pitkin. Lyhyeksi leikattu nurmikkokin pitää kyyt aika hyvin loitolla (mutta ei punkkeja).
Huomioithan, että saaristo on kauriiden ja peurojen luomia hyviä metsäpolkuja täynnä, mutta näitä polkuja ympäröivä kasvillisuus voi olla oikea punkkilinko! Jos heinikoissa tai puskissa täytyy liikkua, tulee aina pukeutua asianmukaisesti. Esimerkiksi pitkävartiset kumisaappaat voivat suojata käärmeenpuremalta ja pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet punkeilta.
KUINKA TUNNISTAA RANTAKÄÄRMEEN JA KYYKÄÄRMEEN TOISISTAAN?
Listasin alle tuntomerkkejä, joilla erotat rantakäärmeen ja kyykäärmeen toisistaan. Pelkkä käärmeen vartalon väritys ei valitettavasti kerro kummasta on kyse.
Kuinka tunnistaa rantakäärmeen ja kyykäärmeen toisistaan? Listasin ylle tuntomerkkejä, jotka auttavat tunnistamaan käärmeet toisistaan.
MITÄ HYÖTYÄ KÄÄRMEISTÄ ON?
Aina ei tule ajatelleeksi, että käärmeistä on ihmisille myös hyötyä. Hiiret ja muut pikku jyrsijät ovat välillä pieniä tihulaisia nakertaessaan vääriin paikkoihin koloja tai reikiä levittäen samalla ulosteidensa kautta erilaisia pöpöjä. Lisäksi jyrsijät levittävät punkkeja hyvin tehokkaasti, mikä on todella harmillista. Kyykäärmeistä ja rantakäärmeistä onkin hyötyä siinä, että ne molemmat syövät pieniä jyrsijöitä, jotka muuten levittäisivät punkkeja. Oikeastaan käärmeet ovat siis meidän sankareita! 🤗
Rantakäärmeitä on kutsuttu ennen vanhaan myös tarhakäärmeiksi. Nimi juontaa juurensa siitä, että tarhakäärmeitä on monin paikoin pidetty elättikäärmeinä. Tarhakäärmeet ovat toimineet maatiloilla hyötyeläimiä, koska ne ovat hävittäneet navetan lähistöltä haitallisia pikkujyrsijöitä. Tarhakäärmeille on jopa jätetty lypsyn jälkeen kuppiin maitoa, jotta ne viihtyisivät paremmin tilalla. Käärmeisiin on liitetty myös esimerkiksi taikauskoa. Käärmeiden suosiman talon on uskottu olevan onnekas. Jatkan vielä kansanperinteestä ja käärmeistä vähän alempana, mutta sitä ennen muutama vinkki.
MITÄ PITÄÄ TEHDÄ, JOS KYYKÄÄRME PUREE? 🆘
Jos kyykäärme puree, toimi näin:
Jos kyy puree sinua tai epäilet kyyn purreen sinua (puremajälki ei välttämättä näytä käärmeen puremalta), soita 112. Saat parhaat neuvot juuri sinun tapaukseesi. Muutoin hakeudu aina pikaisesti lääkäriin. Parempi katsoa kuin katua!
Pysy rauhallisena. Pyydä rohkeasti muilta apua ja tukea.
Kyytablettien tehosta ollaan montaa mieltä, mutta kyytablettien hydrokortisonia sisältämästä lääkkeestä ei ole todettu olevan haittaakaan, joten kyytabletin ottaminen voi olla hyödyksi etenkin, jos olet allerginen esimerkiksi hyönteisten pistoille.
Tunnista oireet. Käärmeenpurema aiheuttaa turvotusta, oksentelua, ripulia sekä mahdollisen tajunnan menetyksen. Purema tarvitsee aina lääkärissä käynnin ja kunnon lääkityksen.
Huolehdithan muutenkin, että jäykkäkouristusrokoituksesi on aina ajan tasalla. Yleensä rokotuksen vaikutuksen kesto on 20 vuotta.
Huolehdi, että kännykässäsi on tarkat sijaintikoordinaatit näyttävä 112- sovellus ja että käytät sovellusta tiukan paikan tullen
Älä liiku luonnossa ilman kännykkää tai kanssakulkijaa hätätilanteiden varalta. Kerro vähintään jollekin toiselle, minne aiot mennä ja milloin palata.
Jos kyy puree lemmikkiäsi, ole aina vähintää yhteydessä eläinlääkäriin. Saat eläinlääkäriltä tarvittavat jatko-ohjeet.
Täällä saaristossa tupataan sanomaan, että jos lähellä on kekomuurahaisia, ei alueella ole silloin (kyy)käärmeitä. Tämä on sikäli totta, että käärmeet ja kekomuurahaiset eivät viihdy samanlaisessa ympäristössä. Ihan sata prosenttisesti en tähän kuitenkaan uskaltaisi luottaa. Silmät siis auki kaiken varalta, myös muurahaisten keskellä.
KÄÄRMEET KANSANPERINTEESSÄ
Moni kammoaa tai pelkää käärmeitä suhteettoman paljon. Sanotaan, että käärmekammo johtaa juurensa jo metsästäjä-keräilijä-aikakaudelta, jolloin ihmisen hengissä pysyminen saattoi olla hyvin pienestä kiinni. Osittain käärmepelko on saattanut säilyä primitiivisessä alitajunnassamme aina meidän ajallemme asti.
Käärmeistä on olemassa vaikka minkälaisia vanhan kansan uskomuksia aina raamatun ajoilta saakka. Raamatussa käärmeen rooli on syntiinlankeemuskertomuksessa liitetty suoraan paholaiseen, mutta monenlaisia muitakin uskomuksia löytyy ihan jo suomalaisestakin kansanperinteestä. Mikäli tarunhohde ja kansanperinteen uskomukset käärmeistä kiinnostavat, suosittelen lukemaan Turun yliopiston tutkijan ja filosofian lisensiaatin Merja Leppälahden kirjoittaman artikkelin ”Käärmeillä erityisasema kansanperinteessä”, joka kertoo käärmeiden roolista suomalaisessa kansanperinteessä. Todella kiinnostava artikkeli ainakin omasta mielestäni. 👍 Voit lukea artikkelin täältä.
Oletko itse kohdannut usein käärmeitä kerrallaan tai joutunut kyyn pureman takia kinkkiseen tilanteeseen? Tai onko sinulla vanhan kansan niksejä kyykäärmeiden välttelyyn? Kuulisin mielelläni teidän lukijoiden omia kokemuksia saariston käärmeistä vaikkapa Facebookin Saaristossa suhisee -sivulla tai tämän postauksen ohessa.
Aurinkoista kesän jatkoa! Pidetään silmät auki ja ihastellaan luonnon ihmeitä. ⚓️🦋♥️🐍🧜🏼♂️
Tänään ajattelin kirjoittaa teille vähän Saariston rengastien 2020 -tilanteesta sekä tarjota kivoja omaan kokemukseeni perustuvia matkailuvinkkejä Houtskarista. Tule ja rakastu Houtskariin!
Saariston rengastie avattiin tänä kesänä ”jo” 1.6.2020, vaikka korona onkin melkoisesti sekoittanut yhteiskuntaamme ja normaaleja aikatauluja. Saariston yrittäjät ovat varmasti olleet helisemässä rajoitusten ja koronan ennustamattomuuden kanssa samalla kun on pitänyt miettiä esimerkiksi kesätyöntekijöiden rekrytoimista. Mutta nyt, suurin osa paikoista on saatu auki ja turisteja virtaa aivan jatkuvana virtana saaristoon. Valitettavasti kuitenkin joitakin perinteisiä kesätapahtumia kuten esimerkiksi Houtskari -päivät (ohjelmassa mm. musiikkia, soutua, perinnepurjehdusta ja muuta markkinahumua) sekä Crazy Raft Race -tapahtuma (kilpaillaan siitä kenellä on hauskin ja nopein itse rakennettu moottoriton lautta) jouduttiin tänä vuonna perumaan.
MITÄ TARKOITTAA SAARISTON RENGASTIEN AVAAMINEN?
Saariston rengastien avaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Houtskarin Mossalan ja Iniön välillä liikennöivä yhteysalus Antoniaaloittaa päivittäisen liikenteensä ja rengastien varrella olevat paikalliset ravintolat ja majoituspaikat pitävät ovensa pääsääntöisesti auki. Vaikka koronasta on ollut etupäässä huolta ja murhetta, on siitä jotain hyvääkin seurannut. Saariston rengastie on nimittäin tänä kesänä pidentänyt aukioloaikaansa kolmelle syyskuun viikonlopulle eli pe-su 4.-6.9., 11.-13.9. ja 18.-20.9. Lisäksi reitti on normaalisti auki päivittäin sunnuntaihin 30.8.2020 asti. Tämä on ihan huippua matkailijoiden osalta, sillä elokuun lopussa ja syyskuussa täällä on yleensä ihanat ilmat ja usein jopa intiaanikesä. Meri on lämmennyt lämpimimmilleen ja pimenevät illat tuovat erityistä tunnelmaa sirittävine heinäsirkkoineen. Tuurilla voi nähdä vaikkapa kiiltomatoja tai tulikärpäsiä. ⚓️☀️
Saariston rengastien reitti kartalla. Houtskari reitin vasemmassa alareunassa.
Vielä on vaikea ennakoida ulkomaisten turistien Suomeen tulon mahdollisuutta ja turistimääriä, mutta etelä- ja keskieuroopassa kesälomat ajoittuvat yleensä elo-syyskuulle, jolloin normaaliolosuhteissa Saariston rengastielläkin on nähtävissä paljon ulkomaalaisia matkaajia. Tänä vuonna kotimaisten matkaajien määrä näyttäisi olevan huipussaan ja esimerkiksi vapaita vuokramökkejä ei juuri ole tarjolla. Rengastien yöpymiset kannattaakin suunnitella ja varata tänä kesänä etukäteen. 🏡 Rengastie näyttäytyy parhaimmillaan, kun sitä kiertää rauhaisaa tahtia paikkoihin tutustuen ja matkalla yöpyen. Suositus yöpymisille rengastiestä nauttimiseksi on 2-5 yötä. Yhdellä yöpymisellä reitti menee helposti läpiajamiseksi, koska reitin lauttaylityksetkin (8-9kpl) vievät oman aikansa ja nyt vielä erityisesti, koska liikenteessä on ennätyksellisen paljon matkaajia.
Ulkomaisten turistien näkökulmasta Saariston rengastien aukioloajan pidentäminen on erityisen tervetullutta ja kyllä sitä kotimaiset matkailijatkin ovat toivoneet jo kauan. Lisäksi Saariston rengastien varsilla sijaitsevien yritysten toiminnot ovat paitsi turistien niin myös kesä- ja osavuosiasukkaidenkin käytössä ja siksi pidennetyt aukioloajat ovat myös tältä kantilta toivottuja ja tarpeellisia.
Haluan tässä kirjoituksessa vielä nostaa esiin kivoja matkailuvinkkejä Houtskarista, koska vietämme täällä itse eniten aikaa ja käytämme paikallisia palveluita. Onko teillä jotain lempparijuttuja, jotka kuuluu Houtskarin tai Saariston rengastien pakollisiin kesätekemisiin? Kuulisin mielelläni teidän ajatuksianne ja vinkkejänne. Yritän myöhemmin kirjoitella myös esimerkiksi Korppoon, Nauvon ja Iniön kivoja kesätärppejä. Saariston rengastien varrella riittää nähtävää ja koettavaa vaikka millä mitalla vaikkapa joka kesälle, jos vain malttaa keskittyä reitin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tule ja rakastu Houtskariin! Sitten itse tärppeihin.
Viihtyisää yöpymistä Houtskarissa tarjoaa tänä kesänä (yksityisten vuokramökkien lisäksi):
Mossalan Lomakylä (Mossala Island Resort), jossa voi yöpyä mökeissä tai asuntoautolla näppärästi karavaanari -alueella. Retkeilijöillekin on oma teltta-alueensa.
Ravintolapalveluja ja ihania herkkuja tarjoavat puolestaan:
Grillcafé Skagen, jossa nautitaan saariston parhaat hampurilaiset (minimega on taivaallinen!) ja esimerkiksi ihania saaristolaislautasia. Skagen sijaitsee Näsbyn vierasvenesataman yhteydessä.
Hyppeis Värdshus, jossa voi nauttia tunnelmallista fine diningia vaihtuvan á la carte -menun ja kuuluisien huippukokkien toteuttamana. Ravintolaan pääsee sekä veneellä että autolla.
Houtskärs Gästgifveristä (löytyy Facebookista) Näsbyn ydinkeskustassa saa hyvää lounasta ja maistuvat pizzat vaikka mukaan otettuna. Myös pitopalvelu on käytettävissä.
Slingrande Ankarestaurant & pub (löytyy Facebookista) tarjoaa kattavan kesämenun ja laajan juomatarjonnan. Ravintola sijaitsee Björkön puolella Mossalaan kulkevan lautan tuntumassa.
Mossalan lomakeskuksenmenu palvelee monenlaisessa nälässä ja kesäviikonloppuisin usein live-musiikin tahdittamana. Lisäksi keväällä ja syksyllä järjestettävä Fläsk och Päron – tapahtuma (eli possua ja pottua) on myös hauska ja herkullinen kokemus.
Sitten kun majoitus on kunnossa, eikä nälkä kurni suonissa, jää sopivasti aikaa tutustua myös paikallisiin nähtävyyksiin, joita edustavat esimerkiksi:
Houtskarin puuristikirkko ja kulttuuripolku merenrannalla Näsbyssä
Taiteilija Reima Nurmikon kolmemetrinenhaahka-veistos kelluu meressä Näsbyssä
Kesäsesongin ulkopuolella saaristossa voi harrastaa vaikkapa myrskybongausta. Lämpimien talvien johdosta tuntuu, että myrskyt ovat entisestään lisääntyneet. Toisaalta mikäs sen tunnelmallisempaa kuin tuijotella takkatulen ääressä myrskyävälle merelle. Tai jos oikein haluaa autenttisen kokemuksen, voi mennä ulos kokeilemaan miltä tuuleen nojaaminen tuntuu. Saaristossa on mahdollista kokea huikeita syys-, talvi- ja kevätmyrskyjä. Talvella sula meri ja pimeys tekevät myrskyn kokemisesta erityisen jännittävän. Lisäksi kesällä etenkin kesä-heinäkuussa on parhaimmat mahdollisuudet kokea ukkosmyrskyjä. Ukkosen jyrinä kuullostaa merellä upealta, kun ääni kiirii vettä pitkin ja kimpoilee kallioista. Horisontissa salamien räiske on vaikuttavaa. Onnekkaimmat myrskybongarit voivat bongata merellä liikkuvan trombin.
Sari ja Jens Friisin Silja Symphonyltä ottama ja Facebookissa 6.9.2019 jakama kuva Itämerellä kulkevasta trombista
Useimmat myrskybongauksesta kiinnostuneet ihmiset ovat ”taviksia”, jotka bongaavat myrskyjä kotipihallaan tai mökillä kuten minä. Moni mökkiläinen saapuukin sesongin ulkopuolella saaristoon vain kokeakseen kunnon myrskyn. Jos sinulla ei ole omaa mökkiä käytettävissäsi, mutta olet kiinnostunut saapumaan saaristoon harrastamaan myrskybongausta kesäsesongin aikana tai sen ulkopuolella, majoitusta Houtskarissa voi tiedustella esimerkiksi idyllisestä perhehotellista HyppeisVärdshusetista tai mökkimajoitusta tarjoavasta MossalaIsland Resortista.
Keltaiset Finferries -yhteysalukset kulkevat hyvin myös myrskysäällä. Toki force majeure voi välillä osua kohdalle, koska turvallisuus on aina tärkeintä. Myrskysäällä lauttojen keinutukseen ja autokannelle osuvaan suolaiseen kylpyyn kannattaa kuitenkin varautua. Mahdolliset poikkeukset aikatauluissa voi tarkistaa Finferriesin sivuilta.
Viime vuonna Houtskarissa kaivettiin sähkökaapeleita maan alle Carunan toimesta oikein urakalla, jotta sähkönjakelu olisi sujuvampaa. Itse olen huomannut, että maakaapeloinnista on ollut hyötyä ja sähkökatkojen määrä on selvästi pienentynyt. Työtä on toki vielä paljon tehtävänä. Ylipäätään saaristossa, jossa liikkuminen, tavaratoimitukset ja sähkönjakelu ovat mannerta haavoittuvaisempia kannattaa muistaa huolehtia siitä, että poikkeustilanteissa käytettävissä olisi suositusten mukainen vähintään 72 tunnin kotivara. Muun muassa Marttaliitto on listannut kotivarana tarvittavia ruokia ja apuvälineitä. Ideana on, ettei kotivara ole mikään erillinen ruoka-, vesi- ja lääkevarasto, vaan kotivara muodostuu niistä taloustarvikkeista, joita muutenkin arjessa käytetään.
”Puuskissa korkein mitattu tuulen nopeus merellä oli huimat 41,6 m/s”
Siitä huolimatta, että myrsky katkoo puiden oksia, puita kaatuu rannasta lopulta hyvin harvoin. Meilläkin monet yli 80 vuotiaat männyt kasvavat aivan vinossa. Puut ovat jo taimista lähtien sopeutuneet mereltä päin riepotteleviin tuuliin ja kallioiseen maaperään ja siksi upottaneet juurensa tiukasti maahan.
Saaristomänty tukevasti vinossa
AAPELI -MYRSKY
Hienoin itse kokemani myrsky oli Aapeli -myrsky 2.1.2019. Tuolloin tuuli puhalsi Ahvenanmaan Kökarin Bogskärissä eli verrattain lähellä meitä 10 minuutin keskiarvona 32,5 m/s. Hirmumyrskyn rajana on 33 m/s! Puuskissa korkein mitattu nopeus merellä oli huimat 41,6 m/s. Ulos ei tehnyt mieli mennä, koska räntäsadetuuli puhalsi vaakasuorassa ja katkoi mennessään isoja karahkoja puista. Lisäksi meteli ulkona oli ihan käsittämätön, eikä sitä voi edes kunnolla selittää. Meteli tuntui siltä kuin talvella olisi ajanut avoautolla räntäsateessa 100 km/h. Kunnon merimyrsky kannattaa itse kokea. Aapeli oli tosin myrskyksi hieman poikkeuksellinen. Se rikkoi tuulellaan jopa Suomen ennätyksen. Ilmatieteenlaitoksen virallisen tiedotteen Aapelin saavutuksista voit lukea tästä.
Hienoja myrskyjä on toki vaikka kuinka paljon, mutta oleellista on se, osuvatko tuulet omaan rantaan. Jos tuuli puhaltaa toiselta puolelta saarta, myrskyä ei välillä edes huomaa omassa rannassa. Aapeli -myrskyn johdosta olimme kuitenkin 13 tuntia sähköttä. Eipä siinä mitään, aikuinen pärjää hyvin. Trangian ja grillin avulla sai lämmintä ruokaa ja talo pysyi takan avulla lämpimänä. Kännyköitä ja tabletteja sai tarvittaessa ladattua autossa. 2v ja 3v lasten kanssa vuoden pimeimpään aikaan puuhan keksiminen sisätiloissa oli kuitenkin loppuajasta (yhteensä 2 vuorokautta sisätiloissa) jo vähän haastavaa ja juoksevaa vettä oli ikävä etenkin vaipanvaihtojen yhteydessä. Vettä toki oli saatavilla, vähintään Saaristomeren kyllyydeltä.
MUISTA TURVALLISUUS
Nauttiessasi saariston myrskyistä muistathan aina olla varovainen. Ensiapuvälineet kannattaa pitää lähettyvillä. Märät kalliot ja sammalet ovat hyvin liukkaita, eivätkä kumpparit suojaa salamaniskuilta, mutta lisäävät kyllä liukastumisriskiä. Lentävät oksatkin ovat riski. Laitureilla ja veneissä keikkuessa pelastusliivit ovat ehdottoman tärkeät turvavälineet. Turvallisin paikka ukkosella on tutkitusti auton sisällä (koskematta metalliosiin ja radiolaitteisiin). Kännykkään kannattaa myös ladata 112 -sovellus, joka näyttää sijainnin koordinaatit helposti ja jos suinkin on mahdollista, niin vältä myrskyssä yksin ulkona liikkumista. Kerro ainakin aikeistasi ja suunnitelmistasi jollekulle ennen lähtöäsi.
Aktiiviharrastuksena myrskybongausta harrastavia ihmisiä löytyy Suomesta arvioiden mukaan viitisen kymmentä. He liikkuvat ympäri Suomea ja osin myös ulkomailla jahdaten ja taltioiden hienojen myrskyjä samalla usein keräten tietoja Ilmatieteenlaitokselle. Myrskybongareilla on omia paikallisia nettisivuja sekä esimerkiksi Facebook-ryhmä, johon voit liittyä täältä. Lisäksi vaikkapa Ursan sivuilta löytyy myrskybongareille hyödyllisiä linkkejä kuten tutkakartta ja reaaliaikainen salamakartta.
Tätä blogikirjoitusta tehdessäni (16.2.2020, Houtskär) saaristossa on +5 c lämmintä, meriveden korkeus on +60 cm ja Pohjois-Atlantilta saapunut Dennis -sademyrsky ripottelee pienenäsuurena myrskynä saaristoa puhaltaen 21 m/s. Merkitsevä aallonkorkeus Ahvenanmerellä on yli 4 m. Takassa roihuaa tuli, sauna lämpiää ja ikkunasta näkyy valkopäisiä aallonharjoja. Ei valittamista.
